Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
la 12. – ke 30.8. Wilho Sipilän Sali
1900-luvun pappilainteriööri
<Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulun yksi huone on sisustettu 1900-luvun alun pappilan salin interiööriksi.

Vuosina 1902-1917 Mynämäen Kirkkoherrana ja lääninrovastina, toimi Frans Wilho Sipilä. Tuona aikana he asuivat Mynämäen pappilassa.

Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulu
os. keskuskatu 19
23100 Mynämäki

Näyttely avoinna:
ma-to 12-19
pe 10-16
la 10-14
su suljettu

Vapaa pääsy

------
la 12. – ke 30.8. Pappila, Kirkko ja Maisema
Lauri Sipilä- Sulho Sipilä- Greta Hällfors-Sipilä
<Taidenäyttelyssä esillä Lauri Sipilän, Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilän taideteoksia.

Paikkana Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulu ja Mynämen Kirjasto.

Näyttely avoinna:
ma-to 12-19
pe 10-16
la 10-14
su suljettu

Vapaa Pääsy

------
la 12.8. Wirmo-Seura Ry Laurin Markkinoilla
<Wirmo-Seura Ry:llä on Laurin markkinoiden aikaan torilla monipuolista ohjelmaa.

mm.

Maalaisten tori
Paikallisia yhdistyksiä

Lisäksi:
Wirmo-Seura Ry myy omia tuotteitaan:
mm. kotiseutufilmejä, kahvia ja pullaa ja suosittuja Mynämäki pipareita.

Kivimakasiinilla on esillä Vaku:n taiteilijoiden viime talven aikana tehtyjä maalauksia.

Varaa oma myyntipaikkasi:
050 0594659/ Pekka Laaksonen

Lastenkirppiksestä vastaa:
050 5660677/ Marja Virpi

------
su 13.8. 10:00 Kotiseutukirkko ja kirkkokahvit
<Aloitamme jumalanpalveluksella Mynämäen kirkossa klo:10:00.
Jumalanpalveluksen jälkeen siirrymme Kulttuuritalo Vanhaan Yhteiskouluun, jossa Wilho Sipilän salin esittely ja kirkkokahvit.

Tervetuloa!

------
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
Kevätkokous ja kokousesitelmä
Kevätkokous ja kokousesitelmä


Metsänhoitaja Ilmari Kosonen on perehtynyt vanhaan paikannimistöön toimiessaan luontovaellusten oppaana Itä-Suomessa. On ainoa paikannimien tutkija Suomessa, joka on huomannut, että vanhoja paikannimiä voi avata perehtymällä viron sanastoissa edelleenkin oleviin sanoihin, joita esiintyy Suomen paikannimissä aivan outoina sanoina.
Ja jopa sukulaiskieli unkarin sanastoihin perehtymällä avautuvat eräät merkittävät, nyt meille oudot,selittämättömiksi jääneet paikannimet.
Kosonen tuo esiin, että Suomen kaksikielisen historian peruina kaikkialla Suomessa on myös runsaasti ruotsinkieltä paikannimissä. Esimerkkeinä juuri nimet *Mynälaht*i ja *Mynämäki*, joissa nimissä on ruotsin sana /*mynne*/, sillä Mynälahti on kahden joen 'jokisuun lahti' ja siitä tuo alkuosa *Mynä*-  noihin nimiin, kieliprofessoreille liian vaikeaksi jääneenä sanana.
Mynälahti on 'jokisuun lahti' ja Mynämäki on 'jokisuun mäki'.
Ja kun Mietoisten nimi nimen takana on sana *miede *'niitty'. tarkoitti jo v. 1567 asiakirjoissa ollut nimi *Mynemedh härad*
'jokisuun niityn kihlakuntaa'.

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky