
Viisi liputuspäivää toukokuussa
Vappu on saanut nimensä alun perin pyhimys Valpurista. Katolinen pyhimyskalenteri oli keskiajan almanakka ja Valpurilla oli oma merkkipäivä. Nykyään vappu on suomalaisen työn päivä ja valkolakkisten juhlapäivä.
Vappu oli aikoinaan pappien muuttopäivä seurakunnasta toiseen. Kun pappila edellytti maatalouden harjoittamista, niin papit vaihtoivat seurakuntaa ennen kylvötöiden alkua ja puutarhan hoitoa. Vastuu viljelystä siirtyi uudelle viranhaltijalle juuri vappuna. Vuosikymmeniä sitten vappu saattoi olla pappilassa avointen ovien päivä ja liputus juhlisti päivää.
Eurooppa-päivä on 9.5. EU:n lipussa on keltainen tähtikruunu sinisellä pohjalla. Mistä tuollainen aihe? Kun viime sotien jälkeen keskieurooppalaiset poliitikot miettivät, mikä heitä yhdistää, niin sellainen oli katolinen usko. Niinpä EU:n lipussa näkyy neitsyt Marian tunnukset: sininen pohjaväri ja taivaallisen kuningattaren kultainen kruunu. EU:n lippua näemme harvoin Suomessa lipputangossa.
J.V.Snellmanin päivä on 12.5. Hän loi toiminnallaan pohjaa tulevalle itsenäisyydelle. Suomi sai autonomian 1800-luvulla, oman rahan ja sivistyksen hengen. Yksi juhlaperinne sammui tästä päivästä. Aikoinaan Uusi Suomi-sanomalehden logossa oli liehuva Suomen lippu miehen kädessä. Snellmanin päivä oli lehden juhlapäivä. Lähes 150-vuotias lehti lakkasi vuonna 1992.
Äitienpäivä lienee virallisista liputuspäivistä herkin tunnelmaltaan. Koivu on ehkä jo hiirenkorvalla ja päivä on perhejuhla monessa kodissa. Äitienpäivän vietto tuli Amerikasta. Monet koulut järjestivät meillä äitienpäiväjuhlia ja näin päivän yhteisöllinen luonne vahvistui.
Toukokuun kolmas sunnuntai on kaatuneiden muistopäivä. Moni vanhempi muistaa, kuinka liput olivat pari vuosikymmentä sitten vielä puolitangossa klo 10-14 ja muuna aikana ylösvedettynä. Toukokuun kolmas pyhä oli ennen sotia valkoisen armeijan juhlapäivä ja samalla Vapaussodan muistopäivä. Sodan jälkeen Mannerheim syntymäpäivästä 4.6. tuli uusi puolustusvoimain juhlapäivä ja kolmas toukokuun sunnuntai muuttui kaatuneiden muistopäiväksi.
Siispä liput salkoon, aiheita liputtamiseen löytyy.
Jouko Kotisalo