Ero sivun ”Valaskallio” versioiden välillä
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Kylä. | Kylä. | ||
− | Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo ( nykyinen [[ | + | Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo ( nykyinen [[Kalliovuori]], ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. |
[[Turun tuomiokirkon Mustakirja]] (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollut seudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). | [[Turun tuomiokirkon Mustakirja]] (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollut seudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). |
Versio 29. marraskuuta 2012 kello 16.15
Sisällysluettelo
Nimikortit
Wallenius 1968
Nimen norm. asu | Valaskallio |
---|---|
Nimen murreasu | valàskalli(o |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Valaskallio |
Karttapaikannus | 2: 1-2FG |
Paikan laji | Kylä |
Kommenttiosa | Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo ( nykyine kallivuari). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (Warsinais-Suomen maakirja, s. 32). Ks. Ojansuu: Suomal. paikannimitutk. I, s. 235-6. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | |
Verrattavat nimet | |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Aulis Wallenius 1968 |
Kylä.
Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo ( nykyinen Kalliovuori, kallivuari). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen.
Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollut seudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa).
Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (Warsinais-Suomen maakirja, s. 32). Ks. Ojansuu: Suomal. paikannimitutk. I, s. 235-6.
Pajunen 1977
Nimen norm. asu | Valaskallio |
---|---|
Nimen murreasu | valàskalli(o |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Valaskallio |
Karttapaikannus | |
Paikan laji | Kylä |
Kommenttiosa | Kylä Mietoisissa. Kylällä iso ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: Mäkilä, Metsämäki, Ritamäki, Palmunen. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu Lemmiin. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | |
Verrattavat nimet | |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1977 |
Kylä Mietoisissa.
Kylällä iso ulkopalsta kanta-Mynämäen ja Karjalan rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: Mäkilä, Mäkilä, Ritamäki, Palmunen. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu Lemmiin.
Paukku 1992
Nimen norm. asu | Valaskallio |
---|---|
Nimen murreasu | valaskallio : valaskallios |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Valaskallio |
Karttapaikannus | 104402: 19/37 |
Paikan laji | Kylä |
Kommenttiosa | Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä. Sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). Ilmamäen syrjästä Kustavintieltä tulee Valaskallioon valaskalliontiä (19/37 4). Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös valaskalliontiäksi (20/37 24). Sen rinnakkaisnimistä ks. Tanhua ja Ruoppa. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | |
Verrattavat nimet | |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Päivi Paukku 1992 |
Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä.
Se sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924).
Ilmamäen syrjästä Kustavintieltä tulee Valaskallioon Valaskalliontie (valaskalliontiä, 19/37 4). Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös Valaskalliontieksi (valaskalliontiä, 20/37 24). Sen rinnakkaisnimistä ks. Tanhua ja Ruoppa.