Ero sivun ”Karppinen (yksinäinen)” versioiden välillä
p (Nedergard siirsi sivun Karppinen uudelle nimelle Karppinen (yksinäinen)) |
|||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala460.gif}}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala461.gif}} | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala460.gif}}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala461.gif}} | ||
[[Luokka:Karjala]] | [[Luokka:Karjala]] | ||
− | [[Luokka:Karppinen | + | [[Luokka:Karppinen]] |
− | |||
− | |||
[[Luokka:Yksinäistalot]] | [[Luokka:Yksinäistalot]] | ||
[[Luokka:Kansalaisen karttapaikka]] | [[Luokka:Kansalaisen karttapaikka]] |
Versio 21. elokuuta 2014 kello 18.34
Sijainti
Karppinen Kansalaisen karttapaikalla
Nimikortit
Nimen norm. asu | Karppinen |
---|---|
Nimen murreasu | karppine : karppiste : karppisis |
Kunta | Karjala |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Karppinen |
Karttapaikannus | 1 31: 51 |
Paikan laji | Yksinäistalo |
Kommenttiosa | Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (Karpis). Isojaon yhteydessä talo jaettu kahtia Anttilaan ja Mattilaan, yhdistetty jälleen v. 1947. Molemmat talot olleet 1860-luvulla saman suvun hallussa. Mäki, jolla talo on, sanotaan usein karppistemä(eksi. Asukkaat: karppistelaise / karppise. Karppisten yksinäisen aluetta sanotaan joskus karppisteŋküläksi. Kaikki eivät kuitenkaan halua asua Karppistenkylässä, kuten eivät Karppisten tyttäret (1870-luvulla syntyneet, ks. Olgantupa), jotka vanhaan tapaan jäivät talosta vähille. Kun vielä kirkko jakaa alueen kahtia, on kovasti kiistelty kumpi puoli on Kirkonkylä, jota Karjalassa ei varsinaisesti ole, kumpi Tynkäkylä. Kirkon itäpuolelle jo muovautumassa pitäjän keskus, jossa mm. pankki, kauppa ja pappila. Kolmas osa Karppisista on Ruohanttee. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | |
Verrattavat nimet | Anttila, Mattila, Kirkonkylä, Tynkäkylä, Ruohanttee |
Keruukunta | KARJALA |
Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (Karpis).
Isojaon yhteydessä talo jaettu kahtia Anttilaan ja Mattilaan, yhdistetty jälleen v. 1947. Molemmat talot olleet 1860-luvulla saman suvun hallussa.
Asukkaat: karppistelaise / karppise.
Mäki, jolla talo on, sanotaan usein Karppistenmäeksi.
Karppisten yksinäisen aluetta sanotaan joskus Karppistenkyläksi (karppisteŋkülä). Kaikki eivät kuitenkaan halua asua Karppistenkylässä, kuten eivät Karppisten tyttäret (1870-luvulla syntyneet, ks. Olgantupa), jotka vanhaan tapaan jäivät talosta vähille. Kun vielä kirkko jakaa alueen kahtia, on kovasti kiistelty kumpi puoli on Kirkonkylä, jota Karjalassa ei varsinaisesti ole, kumpi Tynkäkylä. Kirkon itäpuolelle jo muovautumassa pitäjän keskus, jossa mm. pankki, kauppa ja pappila. Kolmas osa Karppisista on Ruohanttee.