Ero sivun ”Valaskallio” versioiden välillä
(7 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
|NI=Valaskallio | |NI=Valaskallio | ||
− | |MU= | + | |MU=valàskalli₍o |
|KU=Mietoinen | |KU=Mietoinen | ||
|KY=Valaskallio | |KY=Valaskallio | ||
|KA=2: 1-2FG | |KA=2: 1-2FG | ||
|LA=Kylä | |LA=Kylä | ||
− | |KO=Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo ( | + | |KO=Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''Warsinais-Suomen maakirja'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6. |
+ | |AS=1418 Walnatiskallio, 1418 Walnotiskallio, 1434 Walutoskallioby, 1434 Walueteskallio, 1437 Valnotuskallio, 1540 Valaskalliå | ||
|KEKU=MIETOINEN | |KEKU=MIETOINEN | ||
|KE=Aulis Wallenius 1968 | |KE=Aulis Wallenius 1968 | ||
Rivi 14: | Rivi 15: | ||
Kylä. | Kylä. | ||
− | Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo ( nykyinen [[Kalliovuori]], ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. | + | Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen [[Kalliovuori]], ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. |
[[Turun tuomiokirkon Mustakirja]] (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollut seudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). | [[Turun tuomiokirkon Mustakirja]] (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollut seudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). | ||
Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''[[Warsinais-Suomen maakirja]]'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''[[Suomal. paikannimitutk.]] I'', s. 235-6. | Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''[[Warsinais-Suomen maakirja]]'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''[[Suomal. paikannimitutk.]] I'', s. 235-6. | ||
− | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1894.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1895.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1896.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1897.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1898.gif}--> | |
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1894.gif} | ||
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1895.gif} | ||
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1896.gif} | ||
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1897.gif} | ||
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1898.gif} | ||
=== Pajunen 1977 === | === Pajunen 1977 === | ||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
|NI=Valaskallio | |NI=Valaskallio | ||
− | |MU= | + | |MU=valàskalli₍o |
|KU=Mietoinen | |KU=Mietoinen | ||
|KY=Valaskallio | |KY=Valaskallio | ||
Rivi 39: | Rivi 35: | ||
Kylä [[Mietoinen|Mietoisissa]]. | Kylä [[Mietoinen|Mietoisissa]]. | ||
− | Kylällä iso ulkopalsta [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] ja [[Karjala]]n rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: [[Mäkilä (Valaskallio)|Mäkilä]], [[Metsämäki (Valaskallio)|Mäkilä]], [[Ritamäki]], [[Palmunen]]. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu [[Lemmi]]in. | + | Kylällä iso ulkopalsta [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] ja [[Karjala]]n rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: [[Mäkilä (Valaskallio)|Mäkilä]], [[Metsämäki (Valaskallio)|Mäkilä]], [[Ritamäki (Valaskallio)|Ritamäki]], [[Palmunen]]. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu [[Lemmi]]in. |
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1893.gif} | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1893.gif}--> |
=== Paukku 1992 === | === Paukku 1992 === | ||
Rivi 50: | Rivi 46: | ||
|KA=104402: 19/37 | |KA=104402: 19/37 | ||
|LA=Kylä | |LA=Kylä | ||
− | |KO=Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä. Sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). | + | |KO=Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä. Sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). Kustavintieltä tulee Valaskallioon ''valaskalliontiä''. Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös ''valaskalliontiäksi''. |
|KEKU=MIETOINEN | |KEKU=MIETOINEN | ||
|KE=Päivi Paukku 1992 | |KE=Päivi Paukku 1992 | ||
Rivi 57: | Rivi 53: | ||
Se sijaitsi 800-luvulla merenrannalla ([[Vuojärvi-Torhamo 1992]]). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). | Se sijaitsi 800-luvulla merenrannalla ([[Vuojärvi-Torhamo 1992]]). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). | ||
+ | ==Sijainti== | ||
+ | {{#display_map: 60.64945211259605,21.87108629083623 | ||
+ | }} | ||
− | + | [[Kustavintie]]ltä tulee Valaskallioon [[Valaskalliontie (Kustavintie)|Valaskalliontie]]. [[Telkinmäki (kylä)|Telkinmäestä]] Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös [[Valaskalliontie (Telkinmäki)|Valaskalliontie]]ksi. | |
− | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1892.gif} | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI1892.gif}--> |
[[Luokka:Mietoinen]] | [[Luokka:Mietoinen]] | ||
[[Luokka:Valaskallio|*]] | [[Luokka:Valaskallio|*]] | ||
[[Luokka:Mietoisten kylät]] | [[Luokka:Mietoisten kylät]] |
Nykyinen versio 14. maaliskuuta 2022 kello 11.34
Sisällysluettelo
Nimikortit
Wallenius 1968
Nimen norm. asu | Valaskallio |
---|---|
Nimen murreasu | valàskalli₍o |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Valaskallio |
Karttapaikannus | 2: 1-2FG |
Paikan laji | Kylä |
Kommenttiosa | Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen kallivuari). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (Warsinais-Suomen maakirja, s. 32). Ks. Ojansuu: Suomal. paikannimitutk. I, s. 235-6. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | 1418 Walnatiskallio, 1418 Walnotiskallio, 1434 Walutoskallioby, 1434 Walueteskallio, 1437 Valnotuskallio, 1540 Valaskalliå |
Verrattavat nimet | |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Aulis Wallenius 1968 |
Kylä.
Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen Kalliovuori, kallivuari). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen.
Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollut seudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa).
Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (Warsinais-Suomen maakirja, s. 32). Ks. Ojansuu: Suomal. paikannimitutk. I, s. 235-6.
Pajunen 1977
Nimen norm. asu | Valaskallio |
---|---|
Nimen murreasu | valàskalli₍o |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Valaskallio |
Karttapaikannus | |
Paikan laji | Kylä |
Kommenttiosa | Kylä Mietoisissa. Kylällä iso ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: Mäkilä, Metsämäki, Ritamäki, Palmunen. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu Lemmiin. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | |
Verrattavat nimet | |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1977 |
Kylä Mietoisissa.
Kylällä iso ulkopalsta kanta-Mynämäen ja Karjalan rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: Mäkilä, Mäkilä, Ritamäki, Palmunen. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu Lemmiin.
Paukku 1992
Nimen norm. asu | Valaskallio |
---|---|
Nimen murreasu | valaskallio : valaskallios |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Valaskallio |
Karttapaikannus | 104402: 19/37 |
Paikan laji | Kylä |
Kommenttiosa | Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä. Sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). Kustavintieltä tulee Valaskallioon valaskalliontiä. Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös valaskalliontiäksi. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | |
Verrattavat nimet | |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Päivi Paukku 1992 |
Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä.
Se sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924).
Sijainti
Kustavintieltä tulee Valaskallioon Valaskalliontie. Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös Valaskalliontieksi.