Ero sivun ”Junnila (Haijainen)” versioiden välillä
Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun| (5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | ==Nimikortit== | |
| − | |||
| − | |||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
|NI=Junnila | |NI=Junnila | ||
| Rivi 7: | Rivi 5: | ||
|KU=Mietoinen | |KU=Mietoinen | ||
|KY=Haijainen | |KY=Haijainen | ||
| − | |KA=104405: 21/35 | + | |KA=104405: 21/35, 2: 1E 4 |
|LA=Asumus | |LA=Asumus | ||
| − | |KO=Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty ahtaalta kylätontilta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 55-56). Alkuaan tilaan ovat kuuluneet myös Rantala ja Jaakkola. Junnilan neljäs isäntä Tuomas Jaakonpoika myi Rantalan tilan ja osti siitä saamallaan rahalla Mietoisten kirkkoon ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (v. 1642) ja Eerikki Sorolaisen postillan. Lahjoitus oli niihin aikoihin varsin huomattava. Tällä hetkellä Junnilassa on 14. isäntä samaa sukua. (MH 1918. | + | |KO=Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty ahtaalta kylätontilta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 55-56). Alkuaan tilaan ovat kuuluneet myös Rantala ja Jaakkola. Junnilan neljäs isäntä Tuomas Jaakonpoika myi Rantalan tilan ja osti siitä saamallaan rahalla Mietoisten kirkkoon ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (v. 1642) ja Eerikki Sorolaisen postillan. Lahjoitus oli niihin aikoihin varsin huomattava. Tällä hetkellä Junnilassa on 14. isäntä samaa sukua. (MH 1918). / Vanha kantatila, jonka on perustanut Heikki Heikinpoika v. 1599. Tila on ollut saman suvun hallussa tähän päivään asti, ja se sai sukutilaviirin joitakin vuosia sitten. Paikkaa on yksin hoitanut Annikki Junnila miehensä kuolemasta asti, vuodesta 1958. Vrt. '''junnila rihimäki''. |
| + | |VE=Junnilan Riihimäki | ||
|KEKU=MIETOINEN | |KEKU=MIETOINEN | ||
| − | |KE=Päivi Paukku 1992 | + | |KE=Päivi Paukku 1992, Marja Hiltunen 1973 |
}} | }} | ||
| + | Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty ahtaalta [[Haijainen (kylä)|Haijaisten]] kylätontilta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä 1840-luvulla ([[Kauko-Vainio 1993]], 55-56). Alkuaan tilaan ovat kuuluneet myös [[Rantala (Haijainen)|Rantala]] ja [[Jaakkola (Haijainen)|Jaakkola]]. | ||
| − | + | Junnilan neljäs isäntä [[Tuomas Jaakonpoika]] myi Rantalan tilan ja osti siitä saamallaan rahalla Mietoisten kirkkoon ensimmäisen suomenkielisen [[Raamattu|Raamatun]] (v. 1642) ja [[Eerikki Sorolaisen postilla]]n. Lahjoitus oli niihin aikoihin varsin huomattava. | |
| − | + | V. [[1992]] Junnilassa on 14. isäntä samaa sukua. (MH 1918). | |
| − | + | Vanha kantatila, jonka on perustanut [[Heikki Heikinpoika]] v. [[1599]]. Tila on ollut saman suvun hallussa tähän päivään asti, ja se sai sukutilaviirin joitakin vuosia sitten. Paikkaa on yksin hoitanut A. Junnila miehensä kuolemasta asti, vuodesta [[1958]]. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | Katso myös [[Junnilan Riihimäki]]. | |
| − | {{ | + | ==Sijainti== |
| − | + | {{#widget:Google Maps | |
| + | |lat=60.6339047 | ||
| + | |lng=21.9121671 | ||
| + | |zoom=15 | ||
| + | |centermarker=yes | ||
| + | |maptype=hybrid | ||
| + | |maptypecontrol=yes | ||
| + | |largemapcontrol=yes | ||
| + | |overviewmapcontrol=yes | ||
| + | |scalecontrol=yes | ||
| + | }} | ||
[[Luokka:Mietoinen]] | [[Luokka:Mietoinen]] | ||
[[Luokka:Haijainen]] | [[Luokka:Haijainen]] | ||
[[Luokka:Kantatalot]] | [[Luokka:Kantatalot]] | ||
| + | <!--{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI361.gif}}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI362.gif}{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI363.gif}}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI364.gif}--> | ||
Nykyinen versio 17. tammikuuta 2018 kello 10.28
Nimikortit
| Nimen norm. asu | Junnila |
|---|---|
| Nimen murreasu | junnila : junnilas |
| Kunta | Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Haijainen |
| Karttapaikannus | 104405: 21/35, 2: 1E 4 |
| Paikan laji | Asumus |
| Kommenttiosa | Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty ahtaalta kylätontilta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 55-56). Alkuaan tilaan ovat kuuluneet myös Rantala ja Jaakkola. Junnilan neljäs isäntä Tuomas Jaakonpoika myi Rantalan tilan ja osti siitä saamallaan rahalla Mietoisten kirkkoon ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (v. 1642) ja Eerikki Sorolaisen postillan. Lahjoitus oli niihin aikoihin varsin huomattava. Tällä hetkellä Junnilassa on 14. isäntä samaa sukua. (MH 1918). / Vanha kantatila, jonka on perustanut Heikki Heikinpoika v. 1599. Tila on ollut saman suvun hallussa tähän päivään asti, ja se sai sukutilaviirin joitakin vuosia sitten. Paikkaa on yksin hoitanut Annikki Junnila miehensä kuolemasta asti, vuodesta 1958. Vrt. 'junnila rihimäki. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Junnilan Riihimäki |
| Keruukunta | MIETOINEN |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Päivi Paukku 1992, Marja Hiltunen 1973 |
Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty ahtaalta Haijaisten kylätontilta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 55-56). Alkuaan tilaan ovat kuuluneet myös Rantala ja Jaakkola.
Junnilan neljäs isäntä Tuomas Jaakonpoika myi Rantalan tilan ja osti siitä saamallaan rahalla Mietoisten kirkkoon ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (v. 1642) ja Eerikki Sorolaisen postillan. Lahjoitus oli niihin aikoihin varsin huomattava.
V. 1992 Junnilassa on 14. isäntä samaa sukua. (MH 1918).
Vanha kantatila, jonka on perustanut Heikki Heikinpoika v. 1599. Tila on ollut saman suvun hallussa tähän päivään asti, ja se sai sukutilaviirin joitakin vuosia sitten. Paikkaa on yksin hoitanut A. Junnila miehensä kuolemasta asti, vuodesta 1958.
Katso myös Junnilan Riihimäki.
Sijainti
