Ero sivun ”Karppinen (yksinäinen)” versioiden välillä

Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 +
==Sijainti==
 +
[http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6748899&x=231817&lang=fi Karppinen Kansalaisen karttapaikalla]
 +
 +
==Nimikortit==
 
{{Nimikorttikuva
 
{{Nimikorttikuva
 
|tiedostonimi=snkortti_Karjala460.gif
 
|tiedostonimi=snkortti_Karjala460.gif
Rivi 31: Rivi 35:
 
[[Luokka:Kantatalot]]
 
[[Luokka:Kantatalot]]
 
[[Luokka:Yksinäistalot]]
 
[[Luokka:Yksinäistalot]]
 +
[[Luokka:Kansalaisen karttapaikka]]

Versio 17. huhtikuuta 2014 kello 06.41

Sijainti

Karppinen Kansalaisen karttapaikalla

Nimikortit

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala460.gif


Nimen norm. asu Karppinen
Nimen murreasu karppine : karppiste : karppisis
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo Karppinen
Karttapaikannus 1 31: 51
Paikan laji Yksinäistalo
Kommenttiosa Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (Karpis). Isojaon yhteydessä talo jaettu kahtia Anttilaan ja Mattilaan, yhdistetty jälleen v. 1947. Molemmat talot olleet 1860-luvulla saman suvun hallussa. Mäki, jolla talo on, sanotaan usein karppistemä(eksi. Asukkaat: karppistelaise / karppise. Karppisten yksinäisen aluetta sanotaan joskus karppisteŋküläksi. Kaikki eivät kuitenkaan halua asua Karppistenkylässä, kuten eivät Karppisten tyttäret (1870-luvulla syntyneet, ks. Olgantupa), jotka vanhaan tapaan jäivät talosta vähille. Kun vielä kirkko jakaa alueen kahtia, on kovasti kiistelty kumpi puoli on Kirkonkylä, jota Karjalassa ei varsinaisesti ole, kumpi Tynkäkylä. Kirkon itäpuolelle jo muovautumassa pitäjän keskus, jossa mm. pankki, kauppa ja pappila. Kolmas osa Karppisista on Ruohanttee.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet Anttila, Mattila, Kirkonkylä, Tynkäkylä, Ruohanttee
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1975

Nimilippukenttien selite


Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (Karpis).

Isojaon yhteydessä talo jaettu kahtia Anttilaan ja Mattilaan, yhdistetty jälleen v. 1947. Molemmat talot olleet 1860-luvulla saman suvun hallussa.

Asukkaat: karppistelaise / karppise.

Mäki, jolla talo on, sanotaan usein Karppistenmäeksi (karppistemäki).

Karppisten yksinäisen aluetta sanotaan joskus Karppistenkyläksi (karppisteŋkülä). Kaikki eivät kuitenkaan halua asua Karppistenkylässä, kuten eivät Karppisten tyttäret (1870-luvulla syntyneet, ks. Olgantupa), jotka vanhaan tapaan jäivät talosta vähille. Kun vielä kirkko jakaa alueen kahtia, on kovasti kiistelty kumpi puoli on Kirkonkylä, jota Karjalassa ei varsinaisesti ole, kumpi Tynkäkylä. Kirkon itäpuolelle jo muovautumassa pitäjän keskus, jossa mm. pankki, kauppa ja pappila. Kolmas osa Karppisista on Ruohanttee.

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala461.gif