Niittu (yleisnimi)
Niittu luonnonheinää tai -ruohoa kasvava puuton maa-alue. Niittu on Karjalassa, Mietoisissa ja kanta-Mynämäessä yleisesti käytössä oleva murreasu niitylle. Niitun kasvu niitettiin tavallisesti rehuksi. Jotkin niitut on myöhemmin otettu viljelyskäyttöön, mutta siitä huolimatta "niittu" on säilynyt osana viljelyksen nimeä. Sijainnin mukaan niitut saattoivat olla joki-, metsä- tai suoniittuja.
Aikaisemmin niittuja verotettiin vähemmän kuin peltoja, mikä ainakin Karjalassa johti niittu-nimen yleistymiseen, vaikka niittu ei teknisesti olisikaan ollut niittu vaan pelto.
Sisällysluettelo
Niittu paikannimissä
"Niittu" esiintyy muun muassa seuraavissa paikannimissä:
- Niittu luettelo Niittu-nimisistä paikoista
- Isoniittu
- Kotoniittu
- Pukinniittu
- Haudanniittu
- Mammoniittu
- Maaniittu
- Patoniittu
- Peräniittu
- Raistonniitut
- Suuniittu
Nimikortit
Kumlander 1973
| Nimen norm. asu | niittu |
|---|---|
| Nimen murreasu | nīt : nītul |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | Niitty |
| Kommenttiosa | Niitty-sana Karjalassa säännönmukaisesti niittu-muotoisena. Niittu = luonnonvaraisesti heinää ja ruohoa kasvava puuton maa, jonka kasvu tavallisesti niitetään rehuksi. Karjalassa jokiniittyjä ja metsäniittyjä. Eräs haastatelluista (AM 1899) mainitsi, että verotus vielä lisäsi niitty-nimitystä. Pelto verotettiin, suoniittyä ei. Verotuksen kannalta oli siten edullista pitää suoniittyjä, vaikka ne eivät ihan sellaisia olisi olletkaan. Todellisuudessa kuitenkin Sairisten ja Laajoen alueella oli aikaisemmin erittäin paljon niittyjä, jotka ovat jääneet nimissä elämään. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Sirpa Kumlander 1973 |
Niitty-sana Karjalassa säännönmukaisesti niittu-muotoisena. Niittu = luonnonvaraisesti heinää ja ruohoa kasvava puuton maa, jonka kasvu tavallisesti niitetään rehuksi. Karjalassa jokiniittyjä ja metsäniittyjä. Eräs haastatelluista (AM 1899) mainitsi, että verotus vielä lisäsi niitty-nimitystä. Pelto verotettiin, suoniittyä ei. Verotuksen kannalta oli siten edullista pitää suoniittyjä, vaikka ne eivät ihan sellaisia olisi olletkaan. Todellisuudessa kuitenkin Sairisten ja Laajoen alueella oli aikaisemmin erittäin paljon niittyjä, jotka ovat jääneet nimissä elämään.
Hiltunen 1973
| Nimen norm. asu | niittu |
|---|---|
| Nimen murreasu | nīttu |
| Kunta | Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | Niitty |
| Kommenttiosa | luonnonheinää kasvava maa-alue, jota ei vielä ole otettu viljelyskäyttöön. Nykyisin Niittu voi olla pellon nimenä ja se on silloin merkki siitä, että pelto on ennen viljelykseen ottoa ollut niittymaana. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MIETOINEN |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Marja Hiltunen 1973 |
Pajunen 1975
| Nimen norm. asu | niittu |
|---|---|
| Nimen murreasu | nīt / nīttu : nītul |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | Appell. |
| Kommenttiosa | Vanh. paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nyk. niitut muuttuneet pelloiksi, jolloin kuit. nīttu usein säilynyt, tai metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. menä nīitul = mennä heinäpellolle. Vrt. Luhta. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Luhta |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Vanhastaan paljon luonnonniittuja Karjalassa. Nykyisin niitut ovat muuttuneet pelloiksi, jolloin kuitenkin nīttu usein säilynyt nimessä. Jotkut niitu on metsitetty. Jopa muotoja (Alhon)niitunpelto. menä nīitul = mennä heinäpellolle. Vrt. luhta.
Takala 1987
| Nimen norm. asu | niittu |
|---|---|
| Nimen murreasu | nīttu : nītul |
| Kunta | Mynämäki |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | Niitty |
| Kommenttiosa | Maa-alue, joka kasvaa luonnonheinää, maata ei ole muokattu. Useasta vanhasta niitusta on muokattu viljeltävä pelto, niittu-nimi on jäänyt pellon nimitykseksi. Esim. Patoniittu, Peräniittu, Suuniittu. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Patoniittu, Peräniittu, Suuniittu |
| Keruukunta | MYNÄMÄKI |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Tuija Takala 1987 |
Maa-alue, joka kasvaa luonnonheinää, maata ei ole muokattu. Useasta vanhasta niitusta on muokattu viljeltävä pelto, niittu-nimi on jäänyt pellon nimitykseksi. Esim. Patoniittu, Peräniittu, Suuniittu.
Eskola 1989
| Nimen norm. asu | niittu |
|---|---|
| Nimen murreasu | nīttu : nītus |
| Kunta | Mynämäki |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Juva/Kuokkio/Lemmi/Luhta |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | Niitty |
| Kommenttiosa | Peltoa, joka on usein joen rannassa. Niittua on joskus käytetty karjan laidunmaana. Paikannimistössä Heponiittu, Hiivonniittu, Härkäniitut, Isoniittu, Isontalonniittu, Latoniittu, Maijanniittu, Matinniittu, Niittu. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Heponiittu, Hiivonniittu, Härkäniitu, Isoniittu, Isontalonniittu, Latoniittu, Maijanniittu, Matinniittu, Niittu |
| Keruukunta | MYNÄMÄKI |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Saija Eskola 1989 |
Peltoa, joka on usein joen rannassa. Niittua on joskus käytetty karjan laidunmaana.
Paikannimistössä Heponiittu, Hiivonniittu, Härkäniitut, Isoniittu, Isontalonniittu, Latoniittu, Maijanniittu, Matinniittu, Niittu.
Alanen 1992
| Nimen norm. asu | niittu |
|---|---|
| Nimen murreasu | nīttu : nītus ~ nītul |
| Kunta | Mynämäki |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Mynämäki |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | appellatiivi |
| Kommenttiosa | aik. luonnonheinää kasvanut viljelys, nykyään nämä viljelykset ovat peltona. Esim. Maijanniittu, Isoniittu, Suoniittu. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Maijanniittu, Isoniittu, Suoniittu. |
| Keruukunta | MYNÄMÄKI |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Timo Alanen 1992 |
aik. luonnonheinää kasvanut viljelys, nykyään nämä viljelykset ovat peltona. Esim. Maijanniittu, Isoniittu, Suoniittu.
