Ominaisuus:KO
Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuunTämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
A
Laajoen länsirannalla oleva matala mäki, jossa on muinaishautoja. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Atimäentausta och Isopeldo'' ja ''Atimentahdon'' (TMKA, Mynämäki 6). +
Aatinmäen alapuolella Laajoessa oleva suvantopaikka. +
Pelto Laajoen rannassa Luhdan peltoalueella. Virallinen nimi Aarnimäki, mutta puheessa pellosta käytetään tavallisemmin nimitystä Luhdanpelto. +
Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä. +
Matalikko Laajoessa Karjalankylän Isonniitun ja Salavaisten Niemisen lohkotilan välillä. Ei yl. tunn. IL:n isä puhunut. +
Aanalhojen peltojen halki kulkee Aanalhonoja, joka laskee Kaiunkallion, Taatin ja Maijanniitun kautta Laajokeen. +
Aanalhon peltojen reunassa oleva metsä +
Tila, joka sijaitsee Aanalhon pellon itäpuolella. Peruskarttaan on merkitty virheellisesti nimeksi Analho +
Kaijunkallion pohjoispuolella sijaitseva alava pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Hanalho'' (TMKA, Mynämäki 14). +, Peltoalue lähellä Lemmintien risteystä. Samannimiset pellot Katunpään ja Mäkilän taloilla. Peltojen reunassa Aanalhonmetsä ja peltojen halki kulkee Aanalhonoja +
Keskitalon lohkotilan kansanomainen nimitys entisen omistajan mukaan. +
Niittymaan tilan kansanomaiset nimet ovat olleet Nieminen ja Aaltonen omistajien sukunimen mukaan. +
Kuusiston kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan. +
Perkkiö on virallinen nimi. Puheessa käytetään tilannimen sijasta sukunimeä Aaltonen. +
Tila, jonka nimi johtuu omistajan sukunimestä. +
Halolan maista 1940-luvulla erotettu pieni tila. Nimi johtuu omistajan sukunimestä. +
Talo, entinen Ravean kartanon torppa (itsenäistymisen yhteydessä nimeksi tullut Pinomäki). Nimi sukunimen mukaan (Ahlstedt!) +
Kantatalo, Aakulan kylän ainoa talo, joka on sijainnut Laurilan vieressä, mutta joka myöhemmin 1800-luvulla on siirretty etelämmäs Mierojan varteen. Nimi on myös omistajasuvun sukunimi. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ackunkorpi'' (TMKA, Mynämäki 1). +
Mynäjoen pohjoisrannalla sijaitseva kylä, joka pitkään 1940-luvulle saakka on ollut yksinäistalona. Kylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Laurilan paikkeilla. +
Lohkotila, kansanomainen nimi omistajien mukaan. Virallinen Rinnala +
Runsaskasvuisia patsas- ja pyramidikatajoita Talolan kantatalon maalla Arvelan kohdalla tien länsipuolella. Nämä katajat yhdistetään pakanallisiin menoihin, esim. niiden kasvuvauhti ja korkeus hämmästyttävät (MA 82 v.). Vrt. NS: 'aasat': mytologia, pohjoismaisen taruston pääjumalat +
