Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
ma 26.2. 11:00 – 13:00 Päivystys
<Kari Ahtiainen
------
ma 4.3. 11:00 – 13:00 Päivystys
<Marja Virpi
------
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Pääsiäinen
julk. 29.3.2023

Pääsiäisen ajankohta on vähän niin kuin Suomen talviolot; vuosittain vaihteleva. Sääolosuhteiden vaihtelevuuden ennustaminen on kenties kuitenkin vaikeampaa kuin pääsiäisen ajankohta, sillä se tiedetään varmuudella, että pääsiäispäivä joka vuosi koittaa aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Joka tapauksessa pääsiäisen ajankohta siis vaihtelee. Vuonna 325 Mynämäessä ei vielä tiedetty kristitystä pääsiäisestä, mutta Rooman valtakunnan vaikutus kyllä näkyi muun muassa roomalaisina hopea- ja kuparirahoina, joita on löytynyt arkeologisissa kaivauksissa. Myöhemmin myös kristinusko vähän kerrallaan sai jalansijaa maassamme. Vuosi 325 rupesi vaikuttamaan myös Mynämäen oloihin viiveellä. Sinä vuonna nimittäin Nikeassa (nykyisessä Turkissa, sen aikaisessa Rooman valtakunnassa) päätettiin kristityn pääsiäisen ajankohdasta yllä mainitun aikataulun mukaisesti.

 Sanana pääsiäinen viittaa paaston päättymiseen ja on ollut käytössä kirjakielessämme aina 1500-luvulta lähtien. Tässä merkityksessä pääsiäinen siis varsinaisesti tarkoittaa pääsiäissunnuntaita, kristikunnan suurinta juhlapäivää, jolloin muistelemme Jeesuksen ylösnousemusta kuolleista.

 Kansankielessä kuulee nykyään pääsiäisellä tarkoitettavan pidempää ajanjaksoa kuin varsinaista pääsiäissunnuntaita. Monet pääsiäisaikaan liittyvät tavat juontavat juurensa esi-kristillisiltä ajoilta ja osat taas liittyvät kristinuskon sisältöön, mutta ovat tavallaan kansanomaista tulkintaa.

 Pääsiäismuna, kananmunat, kanat, tiput ja jänikset ovat kaikki olleet syntymän ja elämän symboleja. Samat tavat ovat meillekin periytyneet, vaikka niiden yhteys esi-kristilliseen ei ole yhtä selvä kielellisesti kuin esimerkiksi muinaisenglannin ”Eostrea-jumalan” yhteys ”Eastern” (pääsiäinen) sanaan. Kristillinen kirkko kuitenkin huomasi aivan oikein, että munan kuori symboloi Vanhaa testamenttia. Se on kuori, mutta sisällä on varsinainen helmi; Uusi testamentti. Uusi elämä alkoi Jeesuksen ylösnousemuksessa. Se on pääsiäisen sanoma; vähän vanhaa ja vähän uutta; se ja Kristuksen ylösnousemus antaa oikean merkityksen perinteille.

 Vanhat perinteet ovat siis tärkeitä, mutta niiden tärkeys ei suinkaan piile niiden vanhuudessa vaan pikemminkin siinä, minkälaista henkeä ne parhaimmillaan herättävät meissä tänä päivänä. Pääsiäisen tapahtumat kyllä liittyvät historiaan, kuten esimerkiksi Wirmo-seuran aiheetkin ja vanha ja kaunis kirkkomme, mutta historia itsessään ei vielä liikuta meitä, ellemme anna sen vaikuttaa meihin siten, kuten John W. Gardner asian ymmärsi; ”historia ei koskaan näytä historialta, kun elät sen kautta” (history never looks like historiy when you are living through it). Joka pääsiäinen saamme elää uudelleen pääsiäisen tapahtumat niitä muistellen ja niiden vaikuttaen meihin ja tuleviin sukupolviin.

 Hyvää pääsiäistä, hyvää uuden elämän alkua!

 

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky