Ero sivun ”Juvarla” versioiden välillä
p (Nedergard siirsi sivun ~Nimikortti Karjala340 uudelle nimelle Juvarla) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
| − | |||
{{Nimikorttikuva | {{Nimikorttikuva | ||
| − | |tiedostonimi=snkortti_Karjala340.gif}} | + | |tiedostonimi=snkortti_Karjala340.gif |
| + | }} | ||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
| + | |NI=Juvarla | ||
| + | |MU=ju<sub>(</sub>arla | ||
| + | |KU=Karjala | ||
| + | |KY=Salavainen, Talola/Hemmilä | ||
| + | |KA=27: 51 | ||
| + | |LA=Peltomaa | ||
| + | |KO=Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju<sub>(</sub>arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju<sub>(</sub>arla<sub>(</sub>ukùra'' (27: 51 5), toisinaan nimitetään ''laukola<sub>(</sub>ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju<sub>(</sub>arla'', erillisempi osa ''ju<sub>(</sub>arlarinna'' (27: 51 3). ''noit sarvoi sanòta ju<sub>(</sub>arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju<sub>(</sub>arla<sub>(</sub>ojà'' (27->26: 51->50). | ||
| + | |KEKU=KARJALA | ||
| + | |KE=Anneli Pajunen 1974 | ||
}} | }} | ||
| + | |||
| + | Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju<sub>(</sub>arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju<sub>(</sub>arla<sub>(</sub>ukùra'' (27: 51 5), toisinaan nimitetään ''laukola<sub>(</sub>ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju<sub>(</sub>arla'', erillisempi osa ''ju<sub>(</sub>arlarinna'' (27: 51 3). ''noit sarvoi sanòta ju<sub>(</sub>arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju<sub>(</sub>arla<sub>(</sub>ojà'' (27->26: 51->50). | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Karjala]] | ||
| + | [[Luokka:Salavainen]] | ||
| + | [[Luokka:Pellot]] | ||
Versio 17. syyskuuta 2012 kello 12.50
 Kuvatiedosto: snkortti_Karjala340.gif |
| Nimen norm. asu | Juvarla |
|---|---|
| Nimen murreasu | ju(arla |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Salavainen, Talola/Hemmilä |
| Karttapaikannus | 27: 51 |
| Paikan laji | Peltomaa |
| Kommenttiosa | Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella latòmaihi (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ju(arla, vanh. muistavat vielä kallilatòmān, joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja isòlaròmān, joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut isòmammammā (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ju(arla(ukùra (27: 51 5), toisinaan nimitetään laukola(ukùra, Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ukura on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ju(arla, erillisempi osa ju(arlarinna (27: 51 3). noit sarvoi sanòta ju(arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt. Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ju(arla(ojà (27->26: 51->50). |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1974 |
Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella latòmaihi (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ju(arla, vanh. muistavat vielä kallilatòmān, joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja isòlaròmān, joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut isòmammammā (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ju(arla(ukùra (27: 51 5), toisinaan nimitetään laukola(ukùra, Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ukura on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ju(arla, erillisempi osa ju(arlarinna (27: 51 3). noit sarvoi sanòta ju(arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt. Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ju(arla(ojà (27->26: 51->50).
