Juvarla

Nimen norm. asu	Juvarla
Nimen murreasu	ju(arla
Kunta	Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo	Salavainen, Talola/Hemmilä
Karttapaikannus	27: 51
Paikan laji	Peltomaa
Kommenttiosa	Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella latòmaihi (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ju(arla, vanh. muistavat vielä kallilatòmān, joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja isòlaròmān, joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut isòmammammā (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ju(arla(ukùra (27: 51 5), toisinaan nimitetään laukola(ukùra, Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ukura on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ju(arla, erillisempi osa ju(arlarinna (27: 51 3). noit sarvoi sanòta ju(arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt. Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ju(arla(ojà (27->26: 51->50).
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta	KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi	Anneli Pajunen 1974

Nimilippukenttien selite

---

Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng).

Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella Latomaihin (latòmaihi (27: 51 6)): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään Juvarla (ju₍arla). Vanhemmat ihmiset muistavat vielä Kalliolatomaan (kallilatòmān), joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja Isonlatomaan (isòlaròmān), joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut Isomammanmaa (isòmammammā) (Talola 79 v.).

Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu Juvarlan ukura (ju₍arla₍ukùra (27: 51 5)), toisinaan nimitetään Laukolan ukuraksi (laukola₍ukùra) Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne.

ukura on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.

Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä.

Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on Juvarla (ju₍arla) ja erillisempi osa Juvarlanrinta (ju₍arlarinna (27: 51 3)). noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.

Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki.

Juvarlan keskeltä lähtee Juvarlanoja (ju₍arla₍ojà (27->26: 51->50)).

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala340.gif

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala341.gif

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala342.gif

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala343.gif