Ero sivun ”Juvarla” versioiden välillä
Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun| (14 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | == Nimikortit == | ||
| + | === Pajunen 1974 === | ||
{{Nimilippu | {{Nimilippu | ||
|NI=Juvarla | |NI=Juvarla | ||
| − | |MU= | + | |MU=ju₍arla |
|KU=Karjala | |KU=Karjala | ||
|KY=Salavainen, Talola/Hemmilä | |KY=Salavainen, Talola/Hemmilä | ||
|KA=27: 51 | |KA=27: 51 | ||
|LA=Peltomaa | |LA=Peltomaa | ||
| − | |KO=Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään '' | + | |KO=Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella ''latòmaihi'' (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ''ju₍arla'', vanh. muistavat vielä ''kallilatòmān'', joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja ''isòlaròmān'', joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut ''isòmammammā'' (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ''ju₍arla₍ukùra'' (27: 51 5), toisinaan nimitetään ''laukola₍ukùra'', Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju₍arla'', erillisempi osa ''ju₍arlarinna'' (27: 51 3). ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50). |
|KEKU=KARJALA | |KEKU=KARJALA | ||
|KE=Anneli Pajunen 1974 | |KE=Anneli Pajunen 1974 | ||
}} | }} | ||
| + | [[Talola]]n ja [[Hemmilä (kantatalo)|Hemmilän]] kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). | ||
| − | [[ | + | Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella [[Latomaa (yleisnimi)|latomaihin]] (''latòmaihi'' (27: 51 6)): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. [[Malksaari]]). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään Juvarla. Vanhemmat ihmiset muistavat vielä [[Kalliolatomaa]]n, joka oli [[Isohaka (Salavainen)|Isonhaan]] puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja [[Isonladonmaa]]n, joka oli [[Juvarlan ukura]]n ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut [[Isomammanmaa]] (Talola 79 v.). |
| − | Talolan kantatalon | + | Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu [[Juvarlan ukura]], toisinaan nimitetään [[Laukolan ukura|Laukolan ukuraksi]] [[Mietoinen|Mietoisten kunnan]] [[Laukola]]n yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. Katso [[ukura (yleisnimi)|ukura]]. |
| − | Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu [[Juvarlan | + | Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös [[Pervonperä]]. |
| + | |||
| + | Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on Juvarla ja erillisempi osa [[Juvarlan rinnat]]. | ||
| + | |||
| + | ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'' | ||
| + | |||
| + | Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös [[Talolanrajapelto]] ja [[Ladonmäki (Salavainen)|Ladonmäki]]. | ||
| + | |||
| + | Juvarlan keskeltä lähtee [[Juvarlanoja]]. | ||
| + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala340.gif} | ||
| + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala341.gif} | ||
| + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala342.gif} | ||
| + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala343.gif}--> | ||
| − | + | === Eskola 1989 === | |
| + | {{Nimilippu | ||
| + | |NI=Juvarla | ||
| + | |MU=juarla | ||
| + | |KU=Mynämäki | ||
| + | |KY=Salavainen | ||
| + | |KA=113304: 27/51 | ||
| + | |LA=Pelto | ||
| + | |KO=Pelto- ja metsäalue Salavaisten puolella. ''hemmilä māst se alkà ja käiväräste māst tulè läpitte.'' (OS 1924). Karttaan merkitystä Juvarlanojasta käytetään Luhdan puolella nimeä Luhdanoja. | ||
| + | |KEKU=MYNÄMÄKI | ||
| + | |KE=Saija Eskola 1989 | ||
| + | }} | ||
| − | + | Pelto- ja metsäalue [[Salavainen|Salavaisten]] puolella. | |
| − | + | ''hemmilä māst se alkà ja käiväräste māst tulè läpitte.'' (OS 1924). | |
| + | Karttaan merkitystä [[Juvarlanoja]]sta käytetään [[Luhta (kulmakunta)|Luhdan]] puolella nimeä [[Luhdanoja (Juvarlanoja)|Luhdanoja]]. | ||
| + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiMY326.gif}--> | ||
| − | + | ==Sijainti== | |
| + | {{#display_map: 60.7805052,21.9894044 | ||
| + | }} | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[Luokka:Karjala]] | [[Luokka:Karjala]] | ||
[[Luokka:Salavainen]] | [[Luokka:Salavainen]] | ||
[[Luokka:Pellot]] | [[Luokka:Pellot]] | ||
| + | [[Luokka:Tupla]] | ||
Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2021 kello 12.10
Sisällysluettelo
Nimikortit
Pajunen 1974
| Nimen norm. asu | Juvarla |
|---|---|
| Nimen murreasu | ju₍arla |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Salavainen, Talola/Hemmilä |
| Karttapaikannus | 27: 51 |
| Paikan laji | Peltomaa |
| Kommenttiosa | Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng). Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella latòmaihi (27: 51 6): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään ju₍arla, vanh. muistavat vielä kallilatòmān, joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja isòlaròmān, joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut isòmammammā (S. Talola 79 v.). Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu ju₍arla₍ukùra (27: 51 5), toisinaan nimitetään laukola₍ukùra, Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. ukura on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja. Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä. Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ju₍arla, erillisempi osa ju₍arlarinna (27: 51 3). noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt. Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ju₍arla₍ojà (27->26: 51->50). |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1974 |
Talolan ja Hemmilän kantatalojen suuri peltomaa, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Juvarla äng).
Talolan kantatalon Juvarla jakaantui 1900-luvun alkupuolella latomaihin (latòmaihi (27: 51 6)): yhteen latoon koottavien heinien kasvualuetta sanottiin latomaaksi, joka usein luonnonheinään kasvanut niitty (vrt. Malksaari). Juvarlassa on ollut monia latomaita, nimet eivät enää käytössä vaan sanotaan pelkästään Juvarla. Vanhemmat ihmiset muistavat vielä Kalliolatomaan, joka oli Isonhaan puolella ja jonka keskellä oli iso kallio, ja Isonladonmaan, joka oli Juvarlan ukuran ja Kalliolatomaan välissä. Isonladonmaasta osa on ollut Isomammanmaa (Talola 79 v.).
Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu Juvarlan ukura, toisinaan nimitetään Laukolan ukuraksi Mietoisten kunnan Laukolan yksinäisen mukaan, jonka ulkopalsta Juvarlan länsipuolella. Entistä vetistä luonnonniittyä, nykyään metsistymässä. Nuor. eivät tunne. Katso ukura.
Talolan kantatalon Juvarlaan kuuluu myös Pervonperä.
Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on Juvarla ja erillisempi osa Juvarlan rinnat.
noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.
Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki.
Juvarlan keskeltä lähtee Juvarlanoja.
Eskola 1989
| Nimen norm. asu | Juvarla |
|---|---|
| Nimen murreasu | juarla |
| Kunta | Mynämäki |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Salavainen |
| Karttapaikannus | 113304: 27/51 |
| Paikan laji | Pelto |
| Kommenttiosa | Pelto- ja metsäalue Salavaisten puolella. hemmilä māst se alkà ja käiväräste māst tulè läpitte. (OS 1924). Karttaan merkitystä Juvarlanojasta käytetään Luhdan puolella nimeä Luhdanoja. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MYNÄMÄKI |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Saija Eskola 1989 |
Pelto- ja metsäalue Salavaisten puolella.
hemmilä māst se alkà ja käiväräste māst tulè läpitte. (OS 1924). Karttaan merkitystä Juvarlanojasta käytetään Luhdan puolella nimeä Luhdanoja.
