Laajoki (kylä)
Sisällysluettelo
Sijainti
Kuvat
Nimikortit
Kumlander 1973
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājo₍èl |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Laajoki |
| Karttapaikannus | 1: 31-34/57-59 |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Kylä on saanut nimensä joen mukaan. Laajoen kylä on ollut olemassa jo 1500-luvulla, jolta ajalta on asiakirjatietoja (ks. Perälä: Mynämäki 1260-1960). Talojen lukumääräkin on pysynyt vakiona: vuosina 1540, 1654, 1687 sekä 1700: aina seitsemän taloa. 1800-luvulla päättyneen jaon jälkeen kylässä on ollut kahdeksan kantataloa: 1) Mattila, 2) Kouhila, 3) Marttila, 4) Ollila, 5) Warpula, 6) Junnila, 7) Rekola ja 8) Miski. Oman keruuni kannalta keskeisiä tiloja ovat Rekola, Marttila ja Junnila. Kylää hallitsevat Laajoki ja kylän halkaiseva maantie, joka vie Karjalan kirkolta Hinnerjoen kirkonkylään. Laajoesta on muodostunut asutuskeskus. Molemmin puolien maantietä on runsas asutus: pieniä tontteja asumuksineen vieri vieressä. Tästä syystä kantataloista ja näistä lohkotuista lohkotiloista on vuosien varrella erotettu erittäin paljon pientontteja, joiden tarkkaa käsittelyä en ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi. Toinen kylää pirstova tekijä on yhä vallitseva sarkajakomaisuus sekä Mynämäen kylien lohkojen ja Laajoen lohkojen sekamelska. Kullakin tilalla on erittäin monessa paikassa pitkän suorakaiteen muotoisia kaistaleita: eri tiloilla kullakin oma palstansa vähän joka alueesta. Lisämaata on toisinaan hankittu Mynämäen lohkoista. Tällaisten erottelu on melko hankalaa. Karjalan elämän ollessa vilkkaimmillaan Laajoki muodosti melko monipuolisen liikekeskuksen useine kauppoineen. Nyt liike-elämä on lähes tyystin kadonnut. Yksi kauppaliike tarjoaa palveluksiaan kyläläisille ja ohikulkijoille. Muita palvelumuotoja ei ole; on vain maantie, jota pitkin pääsee suurempiin keskuksiin. Kantatalot ja lohkotilat peltoineen seuraavat Laajoen rantamia, joskin rakennukset ovat jonkin matkan päässä joen rantamilta. Tämä johtuu joen rantojen entisestä suomaisuudesta. Laajoen kylän ensimmäisestä asukkaasta kerrotaan tyypillistä ensimmäisen asukkaan tarinaa: Oli kalastaja Laajoen rantamailla. Hänen asuntonsa oli Marttilan luona, jokivarressa. Jokea alas tuli kirveenlastu. Siitä hän tiesi, että joku toinenkin oli lähistöllä. Kylän asukkaat: lājokilaise : lājokilaissì. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Sirpa Kumlander 1973 |
Kylä on saanut nimensä Laajoen mukaan.
Laajoen kylä on ollut olemassa jo 1500-luvulla, jolta ajalta on asiakirjatietoja (ks. Perälä: Mynämäki 1260-1960).
Talojen lukumääräkin on pysynyt vakiona: vuosina 1540, 1654, 1687 sekä 1700: aina seitsemän taloa. 1800-luvulla päättyneen jaon jälkeen kylässä on ollut kahdeksan kantataloa:
Oman keruuni kannalta keskeisiä tiloja ovat Rekola, Marttila ja Junnila.
Kylää hallitsevat Laajoki ja kylän halkaiseva maantie, joka vie Karjalan kirkolta Hinnerjoen kirkonkylään.
Laajoesta on muodostunut asutuskeskus. Molemmin puolien maantietä on runsas asutus: pieniä tontteja asumuksineen vieri vieressä. Tästä syystä kantataloista ja näistä lohkotuista lohkotiloista on vuosien varrella erotettu erittäin paljon pientontteja, joiden tarkkaa käsittelyä en ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi.
Toinen kylää pirstova tekijä on yhä vallitseva sarkajakomaisuus sekä kanta-Mynämäen kylien lohkojen ja Laajoen lohkojen sekamelska. Kullakin tilalla on erittäin monessa paikassa pitkän suorakaiteen muotoisia kaistaleita: eri tiloilla kullakin oma palstansa vähän joka alueesta. Lisämaata on toisinaan hankittu Mynämäen lohkoista. Tällaisten erottelu on melko hankalaa.
Karjalan elämän ollessa vilkkaimmillaan Laajoki muodosti melko monipuolisen liikekeskuksen useine kauppoineen. Nyt liike-elämä on lähes tyystin kadonnut. Yksi kauppaliike tarjoaa palveluksiaan kyläläisille ja ohikulkijoille. Muita palvelumuotoja ei ole; on vain maantie, jota pitkin pääsee suurempiin keskuksiin.
Kantatalot ja lohkotilat peltoineen seuraavat Laajoen rantamia, joskin rakennukset ovat jonkin matkan päässä joen rantamilta. Tämä johtuu joen rantojen entisestä suomaisuudesta.
Laajoen kylän ensimmäisestä asukkaasta kerrotaan tyypillistä ensimmäisen asukkaan tarinaa: Oli kalastaja Laajoen rantamailla. Hänen asuntonsa oli Marttilan luona, jokivarressa. Jokea alas tuli kirveenlastu. Siitä hän tiesi, että joku toinenkin oli lähistöllä.
Kylän asukkaat: lājokilaise : lājokilaissì.
Anneli Pajunen 1976
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājol |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Laajoki |
| Karttapaikannus | ? |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Kylä Karjalan pohjoisosissa (Vrt. Suutila, Laajoki). lājonta₍ust vrt ns. Suontaustankylä (ks. Raimela). |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Suutila, Suontaustankylä, Raimela |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1976 |
Kylä Karjalan pohjoisosissa (Vrt. Suutila, Laajoki).
Laajoentausta (lājonta₍ust) vrt ns. Suontaustankylä (ks. Raimela).
Pajunen 1976
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājol (ill., adess.) |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Laajoki |
| Karttapaikannus | ? |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Karjalan pohjoisin kylä, rajoittuu Sairisiin, Suontakaan ja Yläneen rajaan. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1976 |
Karjalan pohjoisin kylä, rajoittuu Sairisiin, Suontakaan ja Yläneen rajaan.
Pajunen 1975
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājol |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Laajoki |
| Karttapaikannus | ? |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat lājokìlaise. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat lājokìlaise.
