Selaaminen ominaisuuksittain

Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Kylä Mynämäessä, ulkopalsta Karjalassa. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Kaukurla  + (Kylä Mietoisten kunnassa suurin piirtein nKylä Mietoisten kunnassa suurin piirtein nyk. Lauttapään ja Pyhen kylien kohdalla. Kylän kolmesta kantatalosta kahdella ollut ulkopalsta Salavaistentakana: ulkopalstan pohjoispuolinen osa ollut Kauppilan kantatalon, eteläinen Triittulan kantatalon. Kartassa virheellisesti Kaukuila.tatalon. Kartassa virheellisesti Kaukuila.)
  • Lehtistenkylä  + (Kylä Mietoisten länsiosassa, Mynäjoen rannalla. Kylän muodostaa Lehtistenkartano ja siitä lohkotut siirtolaistilat. Kylän asukkaita ovat ''lehtisteläiset''.)
  • Uhlu  + (Kylä Mietoisten pitäjän länsiosassa. Asukkaat ''uhlulaiset''.)
  • Mäenkylä  + (Mynäjoen länsipuolella sijainnut kylä, jonka vanhalle tonttimaalle on rakennettu nykyinen Mynämäen kunnan keskustaajama.)
  • Mäki (Mäenkylä)  + (Kylä Mynämäen kirkon eteläpuolella. Kylällä ulkopalsta lähellä Mynäjärveä, palstalla Palttantorppa. ''mä₍eŋkülä'' yleisessä käytössä.)
  • Lankkinen  + (Mynämäen kirkonkylän lähellä oleva kylä, jMynämäen kirkonkylän lähellä oleva kylä, joka on saanut alkunsa Lankeisten palkkatilana 1300-luvulla (Perälä 1963, 147). Kylässä ollut monta taloa, osa hajonnut ja maanomistussuhteet useasti vaihtuneet. Kylän maa-alue jatkuu pitkänomaisena kappaleena koilliseen metsäalueelle, Peräniitulle Hyypän tilalle asti. Lankkinen on harvoin käytetty nimitys kylästä. Tunnetumpi on ''laŋkkene : laŋkkesis''. ''laŋkkene se o eikä laŋkkine ko münämäkiläne puhū.'' (HL 1917). Asukkaitten nimi ''laŋkkestelane'' tai ''laŋkkislane''. Kylästä on myös muoto Lankeinen ''laŋkene : laŋkesis'', joka on yleisessä käytössä. : laŋkesis'', joka on yleisessä käytössä.)
  • Perpoinen  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Pärpösi.)
  • Huolinen  + (Kylä Mynämäessä lähellä Vehmaan ja MietoisKylä Mynämäessä lähellä Vehmaan ja Mietoisten rajaa. Kylällä iso ulkopalsta keskellä Karjalaa (1,2 30-34: 53-51), osa siirretty lohkotiloina Karjalaan v. 1935. Tunn. hyvin Karjalassa taloja myöten. Ulkopalstalla vanhoja torppia - lohkotiloja: Itälä, Vähälä, Sillanpää.a - lohkotiloja: Itälä, Vähälä, Sillanpää.)
  • Lempiskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa ennen on ollut Lempiskallion mäessä, mutta jonka talot ovat hävinneet, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Aikanaan kylässä on ollut kolme taloa Ketola, Julla ja Kolla.)
  • Munnuinen  + (Kylä. Asukkaat ''munnustelaise''. Kylän nimi esiintyy Lassi Broken maakirjassa muodossa Monuis.)
  • Lemmettylä  + (Lepistön ja Nukkilan välissä sijaitseva pieni kylä. Asukkaiden nimi ''lemmettüläläiset''.)
  • Kaivola (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä pieni ulkopalsta Lemmillä (1: 24-25/53))
  • Kaarleinen (ulkopalsta)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa. Kaarleisten Mattilan kantatalosta erotettu kaksi torppaa Kivilä ja Ruohola, jotka siirretty vuonna 1935 Karjalan kuntaan ja joiden alueet tavallisesti luetaan Karjalan Karppisten Ruohantteeseen kuuluviksi.)
  • Liuskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa on sijainnut Liuskallion kalliolla. Kylän ovat joskus polttaneet venäläiset sotamiehet.)
  • Vallainen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (2 38-41: 52-55). Ulkopalsta suota ja metsää.)
  • Valtola (kylä)  + (Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva kylä.)
  • Nihattula (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (3,4: 33-35/60-62).)
  • Raimela  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4, 2: 36-38/60-59).)
  • Nakkila  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4,3: 34-35/63-64).)
  • Mustila  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/62-61).)
  • Nihteinen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/63-64).)
  • Seppälä (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/62-61).)
  • Maunula (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/64).)
  • Haapainen (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa.)
  • Pursinen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (2 37-39: 53-56 4). Huom. ulkopalsta kartassa ilman virallista nimeä ja Pursinen merkitty Kaivolan ulkopalstalle virheellisesti. (HM, maarekisteri).)
  • Juva  + (Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. KyläKylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä : juvaŋküläs'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään. Juvan kylä kuuluu laajempaa alueeseen, Jokisivuun, johon kuuluu muitakin jokivarsikyliä. Katso myös ''juvaŋkosk'', ''juvàsilt'' ja ''juvàmäki'' eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.)
  • Kukonkallio (kulmakunta)  + (Kulmakunta, joka nykyisin lasketaan ValtolKulmakunta, joka nykyisin lasketaan Valtolan kylään kuuluvaksi, mutta mainitaan erillisenä kylänä vuoden 1654 maakirjassa (TMKA) muodossa ''Kuonkallio'' ja Lizeliuksen kirjanpidossa (Mynämäen seurakunnan kirkkoherranvirasto, Andreas Lizeliuksen Waiwaishoito warojen tilit ) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.)
  • Maula (Maunula)  + (Kylä ja sen ainoa vanha kantatalo. Virallinen nimen asu on Maunula.)
  • Miesmäki  + (Kylä ja sen vanha yksinäistalon luonteinenKylä ja sen vanha yksinäistalon luonteinen kantatalo. Virallinen ja uudempi ääntöasu ''miälismäki''. Esimerkiksi vuoden 1791 karttaselitelmässä on mainittu ''Mjesmäki hemman'' (TMKA, Mynämäki 20), vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Mesmacki'' (TMKA, Mynämäki 67).itynnimi ''Mesmacki'' (TMKA, Mynämäki 67).)
  • Majalainen (kylä)  + (Kylä ja vanha yksinäistalo, vanha virkatalo, jonka tonttimaa on sijainnut Mynäjoen länsirannalla. Asukkaat ''mailaset (: mailasten, gen.)'' Katso Majalaistentie.)
  • Hiippavuori (kylä)  + (Kylä ja yksinäistila Mietoisten pitäjän itäosassa, Nousiaisten ja Mietoisten rajalla. ''jokus‿o ollu hīppavuoreŋ külä mut nüt‿o vā ni üksinäistilà.'' (SH 1920) Yksinäistila on muodostettu yhdistämällä kaksi tilaa Hiippavuoren kylässä, Mikola ja Marttila.)
  • Laajoki (kylä)  + (Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat ''lājokìlaise''.)
  • Mannuinen (kylä)  + (Kylä pitäjän kaakkoisosassa.)
  • Raukka (kylä)  + (Kylä pitäjän koillisosassa Mynäjoen länsipuolella. Nimi Raukka ollut ainakin v. 1654 asussa ''Raukaa'' (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 176). Koski Mynäjoessa aivan kylän itäisimmässä kulmassa on Raukkaankoski.)
  • Tuokila (kylä)  + (Kylä pitäjän koillisosassa. Rajoittuu Mynäjokeen etelässä.)
  • Karkoinen (kylä)  + (Kylä pitäjän koillisrajalla Mynäjoen rannalla.)
  • Kurina (kylä)  + (Kylä pitäjän koillisrajalla.)
  • Laavainen (yksinäinen)  + (Kylä tai pikemmin yksinäistalo. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu ''Lavais Frelse hemman'', talo, ja ''Lavaisten Nijttu'', niitty (TMKA, Mynämäki 29).)
  • Laavainen (kylä)  + (Kylä tai pikemmin yksinäistalo. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu ''Lavais Frelse hemman'', talo, ja ''Lavaisten Nijttu'', niitty (TMKA, Mynämäki 29).)
  • Pahikkala (kylä)  + (Kylä, entinen yksinäistalo, joka on aikanaan kuulunut Halsson kylän kanssa samaan jakokuntaan. Vuoden 1820 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Pahikala (TMKA, Mynämäki 6⁰).)
  • Karjakoski (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Laajoen pohjoispuolella, jonka tonttimaa on sijainnut Karjakosken kosken länsipuolella. Kylä on siis nimetty kosken mukaan.)
  • Kivikylä  + (Kylä, joka sijaitsee Laajoen varrella Juvan ja Ihalaisten välissä. Nimen sanotaan johtuvan siitä, että kylän pellot ovat olleet kovin kivisiä.)
  • Vihava (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Mynäjoen pohjoisrannalla ja joka käsittää vain yhden talon. varhemmin kuulemma on käytetty myös nimen rinnakkaismuotoa ''ihava''.)
  • Rahkola (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Palolaisten koillispuolella. Alkuaan siihen on luettu kaksi taloa Juhola ja Mattila. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Rahkola (TMKA, Mynämäki 58).)
  • Kaarlenen  + (Kylä, joka sijaitsee Vallasten länsipuolella. Kylän vanha tonttimaa on ollut nykyisen Mattilan paikkeilla.)
  • Katavainen  + (Kylä, joka sijaitseen Kustavintien varrellKylä, joka sijaitseen Kustavintien varrella Valaskalliosta ja Kaukurlasta etelään päin. Rajoittuu lännessä Saaren kylän maihin. Asukkaat ''katavaistelaiset'' (harv.). Kylässä asui 1600-luvulla Katavaisten Heikki (OL 1924, Perälä 1963, 140). Vanhoissa arkistolähteissä kylästä on käytetty myös nimi Rantasaari ja Seppälä (Kauko-Vainio 1993, 75). Katavainen muodostuu Pohjolan ja Merilän kantataloista.odostuu Pohjolan ja Merilän kantataloista.)
  • Maunula (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/64).)
  • Perpoinen  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Pärpösi.)
  • Ruotsinmäki  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Ruotimäki.)
  • Munnusi  + (Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Munnuinen (sitä ei käytetä).)