Selaaminen ominaisuuksittain

Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Nummilan lohkotilan pelto (NV).. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Suoperkko (Palolainen)  + (Nukkilan rajalla sijaitsev pelto, entinen niitty, joka nykyään kuuluu Fulttilaan.)
  • Kahnattee  + (Nummea, jolla elukoita käytettiin syömässäNummea, jolla elukoita käytettiin syömässä. Ravean ulkopalstaa Karjalassa. Vrt. taivutus Poronttee Salavaisissa ja Ruohanttee Karppisissa. Nimen merkitys ei selvillä. 1900-luvun alussa lapset paimensivat lehmiä Kahnatteella, alue soiden ympäröimää. (VS, FL).tteella, alue soiden ympäröimää. (VS, FL).)
  • Silkasnummi  + (Sairisten ja Mietoisten rajan läheisyydessä oleva metsäalue. Paikalla on ollut silkava puusto: siitä nimitys. Alueella myös Silkasnummenmäki.)
  • Susiveräjä (Haapainen)  + (Nummea, jonka kautta kulkee oikotie Mäenpään vanhan torpan ohi Honkilahden Lellaisten kylään. Korpea, jossa myöhään vaeltanut susia.)
  • Kipaknummi  + (Nummea,kuivempaa, korkeampaa metsämaata, jonka ympärillä pieniä soita, eteläpuolella iso Rautsuo. Nummen kautta kulkee Kipaknummentie.)
  • Hyyrvuorenpelto  + (Nummelan tilaan kuuluva vanha pellonpaikka, joka metsitettiin 1960-luvulla. (LL s. 1930))
  • Mäentausta (Lankkinen)  + (Nummelan tilan pelto talon pohjoispuolella ennen mäenrinnettä.)
  • Kivenlohko  + (Nummelan tilan pelto, jonka keskellä on iso kivi.)
  • Pajulanrajapelto  + (Nummelan tilan peltokappale Pajulan talon rajalla. Nummelaisten oma nimitys pellolleen.)
  • Laurèn (Lankkinen)  + (Nummelan tilasta useammin käytetty nimi omistajien sukunimen mukaan.)
  • Kiviaita  + (Nummen lohkotilan maalla Myllymäessä aivanNummen lohkotilan maalla Myllymäessä aivan Ravean Sankarin rajan tuntumassa oleva kiviaita, jonka alkuperä eivät vanhatkaan tienneet. Aidan vieressä tai takana Nummelinilta katsoen ollut pieni tahdon. On teorioitu, että Suojoen kirkkoa olisi josku yritetty rakentaa kiviaidan taakse. Kiviaidassa hämmästyttää sen suuruus ja leveä portti (n. 2 m). (AN 75 v)uuruus ja leveä portti (n. 2 m). (AN 75 v))
  • Niitunmäki (Tiuvainen)  + (Nummen lohkotilan mailla oleva mäki, jossa edellisen isännän aikana ollut niittua (AN 80).)
  • Keskipelto (Tiuvainen)  + (Nummen lohkotilan pelto, Etummaisenniitun ja Takammaisenniitun välissä.)
  • Riihipelto (Tiuvainen)  + (Nummen lohkotilan pelto, entisen riihen takana. Riihen hävittyä alettu sanoa Muuntajanpelloksi.)
  • Muuntajanpelto  + (Nummen lohkotilan pelto, jonka keskellä muuntaja, aikaisemmin Riihipelto.)
  • Ojaniittu (Tiuvainen)  + (Nummen lohkotilan pelto, jonka läpi mennyt oja.)
  • Lähteenpelto (Tiuvainen)  + (Nummen lohkotilan pelto, keskellä ollut lähde.)
  • Etummainenniittu  + (Nummen lohkotilan pelto. Vrt. Takammainenniittu.)
  • Pikkusuo  + (Nummen lohkotilan pieni soinen niittu.)
  • Takammainenniittu  + (Nummen lohkotilan takimmainen pelto suhteessa asuinrakennukseen. Vrt. Etummainenniittu.)
  • Peltola (Tiuvainen)  + (Nummen lohkotilasta v. 1932 erotettu lohkotila, sijaitsee pellon syrjässä tasaisemmalla maalla kuin Nummi. Asumaton.)
  • Kotopelto (Nummenkesko)  + (Nummenkeskon lohkotilan talon etelänpuolinen pelto.)
  • Santanummi (Hämäläinen)  + (Nummi. Maaperä on santaista ja kuivaa. Nummella on hiekkakuoppa, josta otettu paljon hiekkaa.)
  • Alminmäki  + (Nummilan eteläpuolella sijaitseva pieni mäki, jossa ehkä on ollut Almin asunto.)
  • Nieminen (Ihalainen)  + (Nummilan kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)
  • Ahtialho  + (Nummilan lohkotilan pelto (NV).)
  • Kutuhaka  + (Nummilan lohkotilan pelto. (NV))
  • Salmela (Tiuvainen)  + (Nummin lohkotilasta v. 1936 erotettu tonttNummin lohkotilasta v. 1936 erotettu tontti, jolla pieni mökki, joka 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ollut räätäli Varjosen tupa. Muistitietojen mukaan mökissä ennen Varjosta asunut joku Salminen, josta nykyinen virallinen nimi. Sanotaan myös Irmantuvaksi.rallinen nimi. Sanotaan myös Irmantuvaksi.)
  • Sarapuittenrinta  + (Mielismäen talon pelto. Nimen alkuperää ei tunneta.)
  • Torpantahdon  + (Nunnankukkulan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko, joka ennen on ollut torpan hallinnassa.)
  • Kaitanlähde  + (Nunnankukkulan pohjoispuolella Kaitarinnan kohdalla sijaitseva lähde, jossa on ennen juotettu hevosiakin. Rinnakkaisnimi on Kaitarinnanlähde.)
  • Alhonmäki  + (Nuokolanmäen koillispuolella sijaitseva maantiemäki.)
  • Nuorala  + (Nuoran omistama pika-asutustila, rakennettu 1948. Erotettu Sillanpään talosta. Nimi sukunimen mukaan. Virallinen nimi Vuorentaka on täysin tuntematon.)
  • Kotimetsä  + (Nuoran talon rakennusten läheisyydessä teitten välissä oleva metsäkaistale. Nuoralaisten oma nimitys.)
  • Kouhilanhaka  + (Nuorta puuta kasvavaa mäkeä Mäkelän ja Aulintien välissä, ollut laitumena.)
  • Keto (yleisnimi)  + (Eläinten laitumena käytetty, tasainen, avara laidunaukea.)
  • Huiorko (pelto)  + (Nurmelan itäpuolella sijaitseva suoperäinen pelto, jonka nimeksi karttaan on merkitty virheellisesti Huijanorko. Vuonna 1783 laaditussa Seppälän kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Huiorko'' (TMKA, Mynämäki 62).)
  • Nurmi (Tiuvainen)  + (Nurmelan tilan rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)
  • Nybergintahdon  + (Nybergin torpan entinen pelto.)
  • Mäntviitta  + (Nykyinen Hynnän paikkeilla ennen ollut niitty.)
  • Rekola (Laajoki)  + (Nykyinen suku on tullut Karjalaan 1800-luvun jälkipuoliskolla. Talosta on lohkottu v. 1916 Ala-Rekola ja Vainiotalo lohkotiloiksi. Jäljelle jäänyt kantatalon pääosa on nimetty Yli-Rekolaksi.)
  • Isotanhua  + (Nykyiselle Mynämäen kaatopaikalle johtava tien vanha nimi. Vrt. Vähätanhua.)
  • Mäkipää (Saari)  + (Nykyiselle Mäkipään torpalle annettiin nimNykyiselle Mäkipään torpalle annettiin nimi vasta vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä. Olettaa voi, että nimen syntyyn on voinut vaikuttaa 1800-luvun puolivälissä hävinnyt Mäkipään torppa. Mietoisten kirkontilit: Mäkipää 1766, Mietoisten kirkonkirjat: Mäkipä Tårp 1759-70, Mäkipää 1783-94, Mäkipä Torp 1844-56 (uudemmissa kirkonkirjoissa ei nimeä enää esiinny).sa kirkonkirjoissa ei nimeä enää esiinny).)
  • Vanhatontti (Juva)  + (Nykyisen Heikkilä itäpuolella oleva tonttima, jossa ennen Heikkilän talon vanha tonttimaa on ollut.)
  • Hannula (Ihalainen)  + (Nykyisen Ihalaisten koulun paikalla ennen ollut kantatalo, joka on hävinnyt. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Hannula (TMKA, Mynämäki 11).)
  • Maula (Halso)  + (Nykyisen Jokirannan paikalla ennen ollut kantatalo, joka on tavallaan hävinnyt. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Magnula'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Jokirannan kohdalla olevan mäen nimi on Maulanmäki.)
  • Airikki (talo)  + (Nykyisen Keskitalon paikalla ennen ollut kantatalo, joka on hävitetty ja maat jaettu. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Airiki'' (TMKA, Mynämäki 14).)
  • Kuoppala (torppa Saaressa)  + (Torppa on alavassa paikassa. Nimen synty jää silti nykyisten maastosuhteitten valossa epäselväksi.)
  • Ruotsinkankare (mäki)  + (Nykyisen Kotiteollisuuskoulun paikkeilla oleva pieni mäki. Kalliossa on kuulemma rautarengas veneiden kiinnittämitä varten (lähistöllä ei pitkään aikaan enää ole ollut vettä eikä siis veneitäkään). Virallinen nimi. Myös Ruotikankare.)
  • Ruotikankare  + (Nykyisen Kotiteollisuuskoulun paikkeilla oleva pieni mäki. Kalliossa on kuulemma rautarengas veneiden kiinnittämitä varten (lähistöllä ei pitkään aikaan enää ole ollut vettä eikä siis veneitäkään). Virallisesti Ruotsinkankare.)
  • Lundenin torppa  + (Nykyisen Mäkimaa-lohkotilan paikalla on aikaisemmin sijainnut torppa, jota on kutsuttu ''luntēnin torpaks''. Tilan peltoja kutsutaan yhä Lundeninpelloiksi.)