Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Niemi (Valtola)  + (Peltolohko Mynäjoen mutkan muodostamassa niemessä Hirvolan kohdalla.)
• Kannisto (Sunila)  + (Mynäjoen itärannalla sijaitseva peltolohko.)
• Savipelto (Pursinen)  + (Peltolohko, Pietilän päärakennuksesta kaakkoon.)
• Laitumenrinta  + (Peltolohko, joka nousee loivasti sitä idässä reunustavaa metsää kohti.)
• Amerikkamaa  + (Peltolohko, joka on kuulunut Kuninkaan talon maihin. Nimen alkuperästä ei tietoa.)
• Kleemolanmaa  + (Peltolohko, joka on ollut vanhaa Mäenkylän Kleemolan maata.)
• Iso Inkimaa  + (Peltolohko, joka sijaitsee Nihattulan kylän kuuluvan Inkimaan tilan pohjoispuolella. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu ''Ingima äng'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Niitunperä  + (Peltolohko, joka sijaitsee Ulkovero-nimisen lohkon eteläpuolella.)
• Nummenperä (Kuokkio)  + (Peltolohko, joka ulottuu Kuokkiontieltä Laajokeen asti. Maa on joelle päin laskevaa maastoa ja Kuokkiontien päässä pellossa on metsäinen mäki.)
• Haapapelto  + (Peltolohko, joka ulottuu Laajoesta Kuokkiontielle asti. Lohkon eri osista käytetään nimityksiä: Jokirannanpelto, Ojantausta, Ladontausta ja Kolmihaara. Pelto kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen.)
• Miinanpelto  + (Peltolohko, jonka laidassa on sijainnut Miina-nimisen palvelijan asumus. Rakennus on hävinnyt eikä sen paikkaa tarkemmin muisteta.)
• Mäkipelto (Kaarleinen)  + (Peltolohko, jonka toinen pää nousee loivasti Pellonmäkeä kohden.)
• Halla  + (Peltolohko, kuulunut aikoinaan Kuninkaan talon maihin.)
• Ruoppa (yleisnimi)  + (Ruoppa tarkoittaa pehmää maalajia.)
• Peltomaa (pelto)  + (Peltomaan tilan lähellä oleva pelto. Kotiväki sanoo tätä peltoa myös Kotopelloksi.)
• Kotopelto (Peltomaa)  + (Peltomaan tilan lähellä oleva pelto. Peltoa sanotaan myös Peltomaaksi.)
• Vahemäki  + (Peltona aikaisemmin ollut nykyinen kesämökkitontti. Kuulunut Kuokkion tilaan, mutta myyty myöhemmin vieraalle. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. / Hävinnyt tölli.)
• Pitkätsarat (Nihattula)  + (Peltosarat, jotka kuuluvat laajaan Mäkärän peltoalueeseen. Pitkätsarat ulottuvat Mäkäränojasta Simolanrintaan asti. Nimensä pelto on saanut pitkänomaisesta mallistaan. ''ko ne o jumàlattomam pitkäs sara.'' (PA 1950))
• Vannasmaa (Kumiruona)  + (Peltosarka, kolmikulmainen auran vannasta muistuttava.)
• Laitumenpelto (Harainen)  + (Peltosuikale Kustavintien lounaispuolella. Laitumenpellolla pidettiin lehmiä. Pelto on annettu rintamamiehelle v. 1945.)
• Uudenniityntie  + (Peltotie kulkee pitkin Uudenniityn toista reunaa. Uusiniitty on kuivuneen Saarenlahden pohjaa, siksi tunnetaan myös nimi Lahdentie.)
• Naissaarentie  + (Peltotie on johtanut Naissaaresta Hevonkavion mäkeen.)
• Pellontie (Haijainen)  + (Peltotie, joka kulkee Jaakkolan ja Juuselan talojen välistä pellon poikki Koivumäelle.)
• Kärrytie (Valtola)  + (Peltotie, joka on Hankkantien jatke. Kärrytietä pitkin kuljetaan Nurmelan tilalla vuokralla olevaan Luhtaan eli Suomisentaustaan.)
• Penikorventie  + (Peltotie, tehty metsätieksi, joka tällä hetkellä ulottuu Pahnassuolle (ei kartassa).)

• Alhontie  + (Peltotie, vie Haankylästä Alhonmaahan, myös Tapanistentie.)

• Laaksontie  + (Peltotie, vie Laakson lohkotilalle, alkaa Katinhännäntieltä. Myöhemmin tie tehty Raumijärvelle saakka.)
• Niituntie (Hietamäki)  + (Peltotie, vie Suojoen Kapusten Ojapellolle, joka aikaisemmin ollut niittua, pellon keskellä Niitunmäki.)
• Tanhua (yleisnimi)  + (Karjapolku, peltotie)
• Kotopelto (Pentti)  + (Pentin koillispuolella sijaitseva lähipelto.)
• Rajasuo (Penttilä)  + (Penttilän tilan suosta raivattu pelto Tarvaistenkylän rajalla.)
• Peratunrahka  + (Peratun pellon pohjoispuolella oleva kuivahko suo.)
• Peratunmaa  + (Peratun pellon rinnakkaisnimi.)
• Kellarimäki (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon Pirttitahdon, myös Perentahdon. Mäessä ollut sauna ja kellari.)
• Pajalähde  + (Peren kantatalon Pirttitahtomessa oleva lähde. Arvellaan, että Vehmalaisissa olisi joskus ollut Laurenin paikan lisäksi toinenkin sepän paikka.)
• Hämölä (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon kansanomainen nimi, rinnakkaiskäytössä Peren kanssa, nuoren väen kesken yleistymässä. Talo suvun hallussa 1900-luvun alusta. Asukkaat: ''hämölät''.)
• Pirttitahdon (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon palsta Jakin kantatalon päärakennuksen itäpuolella. Sama pieni palsta myös Perentahdon ja Kellarimäki.)
• Ketolanpelto  + (Peren kantatalon pelto.)
• Sahapelto (Vehmalainen)  + (Peren kantatalon pieni pelto, jonka paikalla Alhonojan pielessä ollut 1900-luvun alussa saha.)
• Kruununmetsä  + (Peren kruununpuustellin metsää, jäänyt valtiolle kun puustellista erotettu Peren kantatalo. Virallinen nimi Luhdanperä.)
• Luhdanperä (torppa)  + (Peren kruununpuustellin torppa 1900-luvun alkupuolella, ollut v. vajaa 10 v., rakennukset siirretty Laurenille. Myöhemmin Luhdanperä tarkoittanut valtion metsää.)
• Antintalo  + (Perintötalon virallinen nimi. Ei kansanomaisessa käytössä.)
• Jussila (Lempiskallio)  + (Kantatalo, jonka kansanomainen nimi on Julla ja jonka nimeksi esimerkiksi vuoden 1799 karttaselitelmään on merkitty Jussila (TMKA, Mynämäki 63).)
• Haukka  + (Perintötila vuodesta 1753 (vuoden 1905 maakirja). On nykyisin tunnetumpi Laiho-nimisenä asukkaitten mukaan. Vanhemmassa kirjallisessa käytössä nimi muodossa Haukkala.)
• Ketola (Lempiskallio)  + (Perintötila vuodesta 1760 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Liitetty 1863 Kalleisten yksinäistilaan.)
• Keijainen (Tursunperä)  + (Perintötila vuodesta 1761 (Perälä 1963, 191). Saman suvun omistuksessa, nykyinen omistaja Keijaisten tyttären mies Jaatinen.)
• Paavola (Kaarleinen)  + (Perintötila vuodesta 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Myöhemmin siitä lohkaistu Jaakkola-niminen tila. Asukkaat: "pāvola".)
• Laurila (Pursinen)  + (Perintötila vuodesta 1766 vuoden 1905 maakirjan mukaan). On liitetty Kalleisten yksinäistilaan v. 1836.)
• Laila  + (Perintötila vuodesta 1790 (vuoden 1905 maakirja). Asukkaat ''laela''.)
• Puntala  + (Perintötila vuodesta 1793 (1905 maakirja). … Perintötila vuodesta 1793 (1905 maakirja). Asukkaat: ''punᴅla''. / Kantatalo, joka on aikoinaan sijainnut Mäkilä - Kylä-Mattilan paikkeilla. Talo on jaettu Alis-Puntalaksi ja Ylis-Puntalaksi. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pundala'' (TMKA, Mynämäki 34¹).alonnimi ''Pundala'' (TMKA, Mynämäki 34¹).)
• Jaakkola (Kaarleinen)  + (Perintötila, joka on kuulunut Jaakko De la Gardien läänitykseen (Perälä: Mynämäki 1260-1960, s. 133).)