Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Munaniittu  + (Entinen Saaren kartanoon kuulunut niitty kylän itälaidalla. Niityllä oli ehkä linnunpesiä. (MH 1918))
• Pikkukuokkamaa (Kaukurla)  + (Saarisen lohkotilan pelto, Taka-alhon jatko.)
• Pitkäpelto (Kaukurla)  + (Saarisen lohkotilan pelto, joka on pitkänmallinen.)
• Rentlä (Kaukurla)  + (Saarisen lohkotilan pelto, on Pitkänpellon itäpuolella. Vertaa Lassilan Rentlä.)
• Mäntylä (lohkotila)  + (Saarisen lohkotilan virallinen nimi, ei käytössä.)
• Saarennokansaari  + (Saartennokan itäpuolella oleva yksinäinen suosaari.)
• Lahomaa (Haapainen)  + (Sadonkedon länsipuolella sijaitseva pieni suopohjainen pelto.)
• Kuokkamaa (Haapainen)  + (Sadonkedon pohjoisin osa, joka on raivattu pelloksi verraten myöhään.)
• Silkasnummi  + (Sairisten ja Mietoisten rajan läheisyydessä oleva metsäalue. Paikalla on ollut silkava puusto: siitä nimitys. Alueella myös Silkasnummenmäki.)
• Sairinen  + (Sairisten kylä mainitaan jo v. 1540. Jo si … Sairisten kylä mainitaan jo v. 1540. Jo silloin se on ollut kahden talon kylä. Näin myös v. 1654. 1700 kylässä mainitaan olleen vain yksi talo (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960''). 1800-luvulla päättyneiden jakojen jälkeen kylässä oli jälleen kaksi kantataloa: Hannula ja Mäkilä. Sittemmin 1900-luvulla molemmat talot on jaettu tasasuuruisiksi lohkoiksi perillisten kesken. Tilat ovat yhtenäisempiä kuin Laajoella. Sarkajakomaisuus ei ole niin selvä. Tilojen lohkominen pienemmiksi on mahdollistanut melko suuren alueellisen yhtenäisyyden uusien tilojen maiden suhteen. Tosin täälläkin on erillisalueita, myös Mynämäen alueen sisäpuolella. Sairinen on pieni eristynyt alue. Sen halki ei kulje vilkasliikenteistä tietä. Siksi ei turistikaan tänne eksy. Palveluja ei ole minkäänlaisia. Yksinomaan maanviljelyskylä: mitään muuta toimintaa ei ole. Kylän nimen alkuperästä ei ollut tietoa. Asukkaat ''sairistelaise / sairistlaise : sairist(e)laissi''.laise / sairistlaise : sairist(e)laissi''.)
• Hevoskulju (Salavainen)  + (Salavaisten kosken alapuolella Laajoessa oleva syvempi suvantopaikka, jossa on uitettu hevosia. Myöh. (1950-luvulla) ollut lasten uimapaikkana, nimi jäänyt käytöstä silloin, kun koskea on laskettu ja uimapaikka hävinnyt vuosiksi.)
• Luhdantie (Luhta)  + (Salavaisten kylästä Mynämäen Luhdalle ja e … Salavaisten kylästä Mynämäen Luhdalle ja edelleen ''pikàtiäl'' vievä tie; oikotie Salavaisista Mynämelle ja Laitilaan. Tehty 1960-luvulla. Aikaisemmin tien pohjaa Salavaisissa Talolan peltotie: irvileuat sanovat tiehankkeen ajajan mukaan ''käiväräise(₍alpertin)peltotiä''.äiväräise(₍alpertin)peltotiä''.)
• Kylä (Salavainen)  + (Salavaisten ns. keskus: alue Hemmilän, Lassilan ja Maunulan talojen ympärillä. Kylässä on ''külämmäki'' Hemmilän kohdalla. Vrt. Salavaisten takana, Toisellapuolenjokea, Poronttee.)
• Salavaistensilta  + (Salavaistenkosken yläpuolella on ''salàvaistesilt'' ja alapuolella Hevoskulju.)
• Triittulansuo  + (Salavaistentakana oleva suo, joka on vain Kuvasjärven itäpuolinen osa suota.)
• Salipäätykaivo  + (Salinpäätylähteen nuorempi nimitys.)
• Kivimäki (Tiuvainen)  + (Salmelan lohkotilaan kuuluva pieni pelto, mökin vieressä tien syrjässä. Pellon ympärille jostain syystä tehty iso kiviaita, jonka tarkoitusta ei tiedetä. (AN 75))
• Puodinpelto (Tiuvainen)  + (Salmelan lohkotilan pelto, joka ollut lähellä Lundènin kauppaa eli puotia.)
• Heisala  + (Salmisen Anteron virallinen nimi, ei käytössä.)
• Salo  + (Salomaa-tilannimen sijasta käytetään puheessa sukunimeä Salo.)
• Nurmisenpelto  + (Salorannan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Matinperkko (Haankylä)  + (Salorannan lohkotilan pelto, aikaisemmin Knuutilan kantatalon. Vertaa viereisen Mattilan Ämmänperkko. Yleisesti Matinperkonloukas.)
• Metsärinta (Tuokila)  + (Sama kuin Kellarintausta.)
• Eilunvuori  + (Sama kuin Kouhilanvuori, joka vakiintuneempi nimi.)
• Isovuori (Mannuinen)  + (Sama kuin Mannuistenvuori.)

• Alasjoki  + (Sama kuin Mynäjoki)

• Haijaistensilta  + (Sama kuin Portaanpäänsilta.)
• Lakmanninosa  + (Samannimisen henkilön palsta Laavaisten ulkopalstasta (AM).)
• Konnanoja (pelto)  + (Sammalalhon länsipuolella sijaitseva pelto. Pellon osat ovat Konnanojan etupuoli ja Konnanojantakapuoli. Vuoden 1769 Munttisten kartaan on merkitty niitynnimi ''Connan Oja'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Tennanketo  + (Sammalalhon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kirsonsuo (Lemmi)  + (Suo, joka sijaitsee Samppaanmäen ja Sulajoen metsien välissä. Suolla on kasvanut muuraimia. Suosta on myös käytetty nimeä Kalleistensuo.)
• Samppan Kotopellot  + (Samppan lohkotilan kaikki pellot talon lähettyvillä, aikaisemmin Karppisten laidunta.)
• Huittinen  + (Sanantapa: "hull‿miä̀s/ämm‿huìttisist‿süä̀ enèmän‿ɢun‿ᴅiàna")
• Haanmäki (Ravea)  + (Sankarin lohkotilan mailla oleva mäki, aivan pihapiirissä.)
• Lähteenpelto (Ravea)  + (Sankarin lohkotilan pelto, jossa lähde.)
• Kuokkatahdon  + (Sankarin lohkotilan pieni pelto, jonka entinen isäntä kuokkinut. Pihaveräjänmaan ja Uudentahtomen välissä.)
• Uusitahdon (Ravea)  + (Sankarin lohkotilan pieni pelto.)
• Pihaveräjänmaa  + (Sankarin lohkotilan pihamaata, kivikkoista niittua, joka johtanut entiselle tielle, joka kulkenut Tiuvaisten nummen lohkotilan maiden kautta Suojoentielle. Tien kulkusuunnan muuttumisen jälkeen ei ole ollut käytössä. (KS 60 v.))
• Ravean Sankari  + (Sankarista joskus käytetty nimi.)
• Kullassuo (Juva)  + (Peltoalue, joka sijaitsee Sannassuon (ks. … Peltoalue, joka sijaitsee Sannassuon (ks. Mietoinen, Pyhäranta) ja Pitkänoron pellon välissä. Pelto on alunperin suota. Kullassuolla on laidunnettu lehmiä. ''lehmäl laitumel kullassual. ko vilja pois sātti ni sit lehmäl laitumel.'' (LL 1902). Kullassuon pelto on sekä Katunpään (4) että Mäkilän (5) taloissa. Katso myös ''kullassua₍ojà'', ''kullassuantiä'' ja ''kullassuaveräjä''. Kivikylän puolella olevaa Kullassuon peltoaluetta nimitetään Kullanpuistoksi.n peltoaluetta nimitetään Kullanpuistoksi.)
• Nummila (Valaskallio)  + (Santanummen rekisterinimi pitäjänkartalla.)
• Urhola  + (Santeri Kostin omistama tila. Ei tiedossa nimen alkuperää.)
• Pirtintaka  + (Mielismäen talon pelto päärakennuksen takana.)
• Kyyneltenkuja  + (Sarkalaan eli Kyyneltentorppaan vievä tie.)
• Roos  + (Sarkalan lohkotilan asukkaista tuleva nimitys. Katso Kyyneltentorppa, Heltosetupa.)
• Kyyneltentorppa  + (Sarkalan lohkotilan pejoratiivinen nimitys. Kyläläisten antama. Tilan hyvin pieni ja asukkaat kovaäänisiä: huusivat mäellä. Köyhiä. Taloon vie ''kǖnelteŋkujà''. Käytössä vielä 1950- ja 1960-luvuilla. Tunnettu.)
• Hornanperä  + (Sarkalan lohkotilan pelto. Aik. yksi Lundgrenin torpan pelloista, edelleen Karppisten yks. Nimen alkua ei tunneta, ei kovinkaan kaukana Karppisista tai ent. Lundgrenilta. Vrt. Kyyneltentorppa.)
• Vesala (Saari)  + (Satulamaakarintorpan rinnkkaisnimi.)
• Pirtti  + (Saunaa kutsutaan Mietoisten murteessa pirtiksi.)
• Savikonmakasiini  + (Savikon lato (metsässä).)
• Keskilaidun  + (Savikon pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty, jonka uudempi nimi on ''länspelto''.)