Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Juuret Mynämäen Karjalan Salavaisten kylässä
julk. 19.1.2014

Muutamia vuosia sitten tarkastelin Karjalan kappeliseurakunnan vihittyjen luetteloa. Huomioni kiintyi Salavaisten kylän Lassilan tyttären ja Isojoen seurakunnan papiston apulaisen vihkimisilmoitukseen 20.07.1814.  Kuinka on mahdollista, että Isojoen pappi Etelä-Pohjanmaalta löytää vaimon Karjalan Salavaisten syrjäkylästä?


Papin nimi oli Anders Lundén. Hän oli tullut Isojoelle 1814 Marttilasta, missä hän oli ollut armovuoden saarnaajana vuodesta 1810. Marttilaan hän tuli Kakskerrasta, missä hän niin ikään oli ollut armovuoden saarnaajana vuodesta 1808. Ylioppilasmatrikkeli kertoikin jo sitten vähän enemmän miehestä. Anders Lundén oli syntynyt 01.09.1774 ja päässyt ylioppilaaksi Turussa 10.12.1803 yksityistodistuksella. Hänen vanhempansa olivat Karjalan Salavaisten kylässä asunut räätäli Anders Johansson (k.1816) ja Valborg Simonsdotter.


Pappistutkinnon Anders Lundén oli suorittanut 18.06.1814, ja hänet oli vihitty papiksi 20.06.1814 ja määrätty toimimaan papiston apulaisena Isojoella ja Teuvassa. Kokemäen pitäjänapulaisena hän on toiminut vuodesta 1833. Vampulan kappalaisen viran hän sai 1843. Anders Lundén kuoli Vampulassa 11.12.1852. Hänen vaimonsa Maria Heikintytär kuoli 20.09.1839 Kokemäen Villilässä.

Kaikkina opiskeluvuosinaan Andersilla oli ollut mielessä kotikyläntyttö, ja kun hän valmistui papiksi ja sai viran niin hän vei naapurin tytön, Maria Heikintyttären s.08.04.1782, vihille. Näin tuo vihkiparin kotipaikan pitkä etäisyys sai luonnollisen selityksen.


Mitenkä nuorenparin elämä sitten jatkui, siitä vielä vähän kirkonkirjoista selvinnyttä. Isojoella perheeseen syntyi tytär 15.11.1816, hän sai nimekseen Maria, äitinsä mukaan. Toinen lapsi syntyi 02.02.1818 ja hänet kastettiin nimellä Wilhelmina. Hänen syntymäajakseen on merkitty Kokemäelle muuton yhteydessä 12.07.1818. Kolmas lapsi oli poika, hän syntyi 19.09.1820 ja sai nimekseen Anders Henric. Hän lienee ollut vilkas ja liikkuvainen, koska tasan neljän vuoden päästä 19.09.1824 syntymäpäivänään valvojan silmä vältti, Anders Henric putosi kaivoon ja hukkui. Perheen surua lievensi 07.05.1822 syntynyt poika Johan Fredric, joka koulutettiin kellosepäksi. Hän kuoli Vampulan Matkusjoella 28.08.1890 Ala-Paukkion talon isäntänä.


Johan Fredrik solmi avioliiton 30.12.1847 Vampulan lukkarin tyttären Johanna Fredrika Packalén’in kanssa. Heille syntyi 13 lasta. Viisi tytärtä ja kahdeksan poikaa. Andersin ja Marian lapsista vanhin Maria vihittiin avioliittoon 20.06.1837 Kokemäellä. Hänestä tuli emäntä Kuurolan Anttilan taloon. Heillä miehensä Henrik Kustaan kanssa oli 6 lasta viisi tyttöä ja yksi poika, joka kuoli vajaa neljä vuotiaana. Wilhelmina-tytär vihittiin Kokemäen Villilän Näpin talon pojan Kustaan kanssa ja Wilhelminasta tuli emäntä Näpin taloon. Heille syntyi Kustaan kanssa ainakin 8 lasta.

Anders ja Maria Lundén’in Karjalan Salavaisissa alkunsa saanut yhteiselämä oli näin saanut tukevan jalansijan lounaissuomalaisessa maaperässä. Suku lienee edelleen laajentunut ja kasvanut nykypäiviin asti.

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky