Wirmo-seurasta otettiin jokin aika sitten minuun yhteyttä tämän kirjoittamisen merkeissä, ja sen jälkeen Mynämäki ei juuri minua ole rauhaan jättänyt. Yö yön jälkeen unet tahtovat jäädä lyhyiksi ja palaan muistoissani Mynämäkeen. Muistelen miltä kotikyläni silloin näytti, millaisia olivat rakennukset, ja mitä vielä on jäljellä. Keitä näissä rakennuksissa asui, ja miten he liittyivät minuun.

Muistoni Mynämäestä ovat 1940- ja 50-luvuilta, jolloin vakituisesti asuin lapsuuskodissani. Vuodesta 1957 lähtien vietin siellä vain koulujen loma-ajat ja vuodesta 1963 en enää niitäkään. Kaikkein läheisimmät ja rakkaimmat muistoni ovat parin sadan metrin sisällä Mynämäen kirkosta suuntaan ja toiseen.

Olen asunut aivan keskellä sitä kylää, jota tässä kirkonkyläksi yritän hahmotella. Ja tältä se kylä, Kirkonkylä, muistoissani 40-luvulla näytti?

Kylä oli kirkon kupeessa, Raumantien ja Vehmaantien risteyksen ympärillä. Raumantie kulki aivan kirkon editse, oikealle kohti Raumaa ja vasemmalle kohti Turkua. (kirkon edestä katsoen). Oikealla tie nousi Nihattulan mäelle ja vasemmalla Mäenkylän mäelle. Mäenkylän mäen alapuolella Raumantiestä erkani vasemmalle tie Vehmaalle ja vastaavasti Raumalta päin tultaessa melkein kirkon kulmalta erkani oikealle yhdystie Vehmaantiehen. Siihen teiden keskelle jäi siis kolmio, tontti, jossa sijaitsi VPK:n talo. Kun nyt yritän sijoittaa tuon kolmion keskelle nykyistä teiden risteystä, niin eipä se suuren suuri tontti ole voinut olla. Vaan silloin oli.

Raumalle päin tien oikealla puolella oli kirkon jälkeen kanttorin virkatalo ja siitä jonkin matkan päässä Juvan talo, tien vasemmalla puolella Rukoushuone, kansakoulun suurin rakennus, (pihalla vielä pari muuta), Mynälinna ja huvila, jonka omistajaa en muista. Eikä sitten muuta, seuraavat talot olivatkin jo Nihattulaa. Kohti Turkua oli vasemmalla Mynämäen Yhteiskoulu, sitten Marttilan talo ja kirjakauppa eli Lehtovaaran  talo. Seuraavana ollut Lempisen talo oli jo selvästi mäen rinteessä, että kyllä se Mäenkylässä jo oli. Samoin sitä vastapäätä ollut ja edelleenkin oleva Paavolan talo oli Mäenkylässä.  

Kirkonkylään lasken Kulmalan talon, joka taisi olla juuri Vehmaantien risteyksen kohdalla sitten Pihlajamäen talo jo Vehmaantien varrella, siis Vehmaantien vasemmalla puolella. Siitä edelleen olivat Jokilan talo, Aittomaan liiketalo, Mäkisen liiketalo ja sitten kaunis huvila, jonka omistajaa en myöskään muista. Sen ja Mäkisen talon välistä vei tie Hattisen talolle. Ja vielä oli Aittomaan liiketalon takana urheiluseura Iskun talo. Ainoa talo Vehmaantien oikealla puolella oli Pilpolan talo, VPK:n talohan oli siinä kolmiossa. Seuraavat talot Vehmaantien varrella peltoaukeaman jälkeen olivatkin sitten jo Tiuvaisten kylässä.

Kirkon edessä Raumantieltä lähti vielä vaatimaton peltotie (nyk. Virastotie). Sen varrella oikealla Rukoushuoneen jälkeen oli pitkä rakennus, ns. kirkon tallit. Tallit pitää mainita, koska se oli niin suuri ja mahtava rakennus; monia asuinrakennuksia paljon, paljon kookkaampi. Tien vasemmalla puolella oli ensin tyhjä tontti, sitten putkan talo ja Koskisen talo, lapsuuskotini. Putkan talon takana kohti Vehmaantietä oli Sirénin talo.

Ja lisää. Kirkon ja yhteiskoulun välissä johti tie pappilaan, joka oli kirkkoherran virkatalo. Pappilan tilahoitajan talo oli sen naapurissa. Talot olivat vähän sivummalla kylässä.

Tässä olivat, näin muistan, kirkonkylän talot. Päärakennuksia oli 23, niiden ulkorakennukset, usein monia ja joidenkin talojen pihoilla vielä asuntokäytössä olleet sivurakennukset. Vielä muistan suuret puut, niin kirkon edessä kuin teidenkin varrella.

Vaan oliko tämä sitten Kirkonkylä?  Mäenkylääkö kaikki oli?

Jos Kirkonkylä oli, niin sotien jälkeen siinä kylässä asui vain neljä alle kouluikäistä lasta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, aikuisten ja nuorten aikuisten määrää en osaa laskea. Lapset asuivat kansakoulun päärakennuksessa, putkan talossa, Sirénin talossa ja Koskisella.

Mitä tästä kaikesta on jäljellä?

Tytöt ovat, voivat kohtuullisesti ja pitävät keskenään yhteyttä. Pojista toinen on kuollut ja toinen lähtenyt Mynämäestä jo lapsena eikä muuta tietoa ole. Lasten kodeista jäljellä ei mitään. Aikuisia ei elä ja nuorista aikuisista toivottavasti joitakuita.

Entä rakennukset?

Jäljellä ovat pappilan molemmat rakennukset, Yhteiskoulu, Kulmalan ja Pihlajamäen talot samoin Hattisen talo. Myös Juvan talo on säilynyt.

Muistojeni 40-luku on hävinnyt nykyajalle 7 – 16.   

Mitä on tullut tilalle?

Kanttorilan tontille on venytetty hautausmaata ja taitaa olla ruumishuone juuri talon paikalla.

Mynälinnan korvaa linja-autoasema, mutta jäikö seuraava rakennus sen alle myös? Uudet koulurakennukset korvaavat vanhat kansakoulut. Rukoushuoneen ja kirkon tallien paikalla on Irjantalo. Osuuspankin talo täyttää tyhjänä olleen tontin, putkan tontin ja Sirénin tontin. Mynämäen tori on rakennettu Koskisen tontille ja jatkettu muutama vuosi sitten Pilpolan tontilla. Marttilan ja kirjakaupan tilalla on Y-kulma, Aittomaan ja Mäkisen rakennukset on korvattu uusilla liikerakennuksilla ja jokin uusi rakennus korvaa myös kauniin vanhan huvilan, johon jo sotien jälkeen Metsäpirtin Osuuskassa oli sijoittunut. Mitä siinä uudessa rakennuksessa nyt on, Alko oli? Iskun talon paikalla ei taida olla mitään ja VPK:n talon paikalla on teitten risteys. Ja grillikö on Jokilan talon paikalla?

Ovatko kaikki uudistukset olleet kylän ja Mynämäen parhaaksi? Sitä kysyn.