Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Matka-hawannoita
julk. 5.3.2021

Digitaalisessa sanomalehtiarkistossa vierähtää hetki jos toinenkin kun sinne tietokoneen välityksellä pistäytyy. Paikallishistorian harrastajalle sieltä löytyy jo unohtuneita tapahtumia ja asioita, joista ei historiateoksissa ole mainintaa. Sukututkijakin voi siellä tehdä löytöjä.

Poimin tähän kaksi Mynämäkeen liittyvää artikkelia vuodelta 1862. Matkakertomuksessa hämmästellään metsäpalon jälkiä ja kärsitään yllättävästä meluongelmasta. Mynämäen suurpalosta puhutaan vieläkin, mutta kuka muistaa Tiuvaisten palon?

 Matka-hawannoita elokuun 22 p. 1862

Ehtoo-yöstä Raision tietä Turusta lähdettyäni, oli jo pilkkosen pimeä, ettei luonnon laatua enää tainnut tarkastella; siellä täällä maantien wieressä näytteliikse elokykästen hämärtäwiä haamuja, ikään kuin olisiwat wastaan tulleet. Kyytipoika waan kehui hewostansa että se on "maan susi" juoksemaan, kun oikein ajomies on sen ohjaksissa ja ruoskalla warustettu, waikkei hän sitä suurin saanut kiirutta pitämään. Tätä pientä hyrryä kesti ajaa aina Mynämäen kirkolle saakka, kun päiwä jo rupesi koittamaan.

Täällä Mäenkylässä piti wähän laskeman lewolle, mutta samassa alkoi myös kauhea rihten tappo, että warstan jyskinä kuului usiammasta riihestä. Oudon tässä oli waikea unta silmiinsä saada, waikka tähän töminään tottuneen sanotaan waan sitä sywempään uneen waipuwan, jota kowemmin warstat paukkuwat. Wuoden tulosta ei tässä wielä mitään wissiä tietty sanoa, sillä wasta ensimäisiä riihiä tapettiin; luultiin waan huonon puoleisen tulewan rukiista.

Mäenkylästä Yläneelle päin matkustaissa, näkee tien wierillä suurenmoisia, enimmiten ympyrkäisiä kiwiä, yksittäin sekä joukottain. Näistä munan tapaisista kiwistä lienee kaiketikki pitäjä saanut Mynämäen (munamäen) nimen.

Elukkain laitumia täällä sanottiin huonoiksi, joka hywin näkyikin siitä että heidän elukkansa oliwat liika-laihoja ja huonoja. Täällä pidetään samaa huonoa tapaa kuin monessa muussakin paikassa, että kaikki likeiset haat ja karjan laitumet on tehty peltomaiksi, ja awaroita wainioita wiljellään, jotka waatiwat paljon työntekoa, mutta ei sentään tuota enempää wiljaa, kuin wähäsemmät maat hywin ruokottuna. Tämän kautta on laitumet huonontuneet, ja karja näkee nälkää kuiwilla kujilla ja ruohottomilla mäen rinteillä. Hywin ruokittu karja tuottaisi wäkewämpää sontaa, jota taas enemmän riittäisi wähemmille peltomaille.

Kalelasta lähtein Yläneelle päin oli wielä (elokuun 23 p.) niittujakin niittämättä, sillä heinän-aikana oli korkia tulwawcsi peittänyt alhaiset niittu-maat, ja sitte tuli kiiru eloon ja kylwölle, että heinänteon täytyi jäädä kesken.  Mynämäen ja Yläneen rajoilla on palanutta metsää sangen lawialta, suurenmoisia puita sekä pystyssä kuiwuneina että maahan kaatuneina mätänemässä, sillä kulowalkea oli täällä sinä suurna poutawuonna, pahana palokesänä w. 1858 polttanut sangen paljon metsää ja töllejäkin, jotka wiime mainitut oliwat jo uudestaan raketut. Kyytimieheltä kysyttyäni, eikö näitä puita korjata, lausui hän että joka puita tarwitsee, menee parempaan paikkaan, ja kyllä ne siinä saawat mädätä. Tässä muistui mieleeni rautatie, että jos semmoinen tästäkin kulkisi, kyllä tuo puitten summaton paljous, jotka nyt siinä hukkaan menewät, kelpaisiwat kumminkin polttopuiksi ja wähälla kuljetusmaksolla tuottaisiwat omistajillensa hywät rahat.

 

Mynämäeltä lokakuun 11 p.

Tämän kuun 9:na päiwänä aamulla noustessa ei suinkaan Tiuwaisten kylän asujamet olisi uskoneet, jos joku heille olis sanonut että ennen kuin päiwä on puolella, niin ei teillä ole enää asuntopaikkaa, ja että tämä oli se viimeinen yö, kuin te näissä huoneissa lepäsitte. Wähä edellä puolen päiwän rupesi mainitusta kylästä ensin ylös nousemaan wähänen sauhu, jota ei siwulta katsojat kohta arwanneet niin vahingolliseksi eikä kukaties moni huomannutkaan, ennen kuin meidän kirkkomme iso kello rupesi kutsumaan wäkeä kokoon walkiata sammuttamaan, joita kohta tulikin hywin paljon niistä isoista kylistä, jotka on meidän kirkkomme ympäristöllä ja wielä lisäksi Wehmalaisten ja Karjalan kappelitten miehetkin, jotka sinä päiwäna oliwat kutsutut heidän pappein kappojansa emäkirkon tykönä maksamaan (tämä Tiuwaisten kylä oli myös hywin lähellä emäkirkkoamme), mutta ei tässä auttanut ihmisten apu.

Sinä päiwänä käwi raju luode-tuuli; Sankarin talon riihet, jotka oliwat aiwan päällä tuulen, puhkesiwat ensin yhtä äkkiä ilmi tuleen, ja kun ei ne ollut monta syltää erinänsä kylän toisista huoneista, syttyi yhtä äkkiä koko kylä ilmi tuleen. Wäki kyllä koki sammuttaa ja kruununmiehet tässä nyt uskollisuuttansa kokiwat osottaa, mutta ei se siitä autetuksi tullut, waan wähän ajan rahdusta ei koko kylästä ollut muuta jälillä, kuin 2 riihirakennusta, 2 wilja-aittaa ja 2 tuulimyllyä, ja niin jäi nyt 7 perhekuntaa ilman majata, joita oli 4 talonomistajaa ja 3 eriwäen huonekuntaa. Ei ollut tästä kylästä usiampaa wakuutettu Suomen yhteiseen palowakuutukseen kuin Ottilan talo, joka onkin frälsi-manttaali.

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky