Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Mitä kasvatuksen ja sivistyksen hallinnon sektori merkitsee?
julk. 29.3.2013

Teollisen ja poliittisen vallankumouksen lisäksi on puhuttu kulttuurin ja sivistyksen kumouksesta 1700-lopun Euroopassa: Kansannousut opettivat, että ihmiset voivat itse vaikuttaa historian suuntaan ja itseymmärrykseen. Kiinnostus historiaan nousi samaan aikaan, kun edistysajattelu eteni. Suomalaiselle poliittiselle keskustelulle kulttuurin käsite piti 1800-luvulla sisällään yhteisöllisiä sävyjä liittyen muun muassa kieleen, kirjallisuuteen, historiaan ja kasvatukseen.

1800-luvulla samankaltaisesta sisällöistä käytettiin termiä sivistys. Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) oli aikakauden merkittävimpiä ideologeja. Hänellä käsitteet sivistys ja kulttuuri linkittyivät toisiinsa, näihin liittyivät inhimillisyys, valistus ja humanismi. Snellmanin omaksuman sivistysideaalin mukaan koko elämä on koulu, jossa yksilöstä muovataan ihminen, ja juuri tämä sivistysprosessi itse muodostaa ihmisessä olevan inhimillisen.

Maaseudun paikallisen itsehallinnollisen uudistuksen jälkeen vuodesta 1865 alkaen uudistettu kunnallishallinto vastasi jo kansakouluverkoston rakenteiden luomisesta (kaupungeissa uudistus toimeenpantiin vuonna 1873). Tästä lähti kehitys, jossa vaihe vaiheelta kunnan rooli sivistävien palvelujen tarjoajana kasvoi. Samalla kunnallisen poliittisen päätöksenteon ja aktiivisten yhdistystoimijoiden rooli nousi keskiöön kunnassa.

Professori Laura Kolbe on valottanut kunta-termin etymologiaa ja merkitystä yhteisötunteemme luojana. Termi kuvaa hänen mukaansa maallista (erotuksena seurakunnasta) hallintoa, joka on ollut alusta asti keskeinen kansalaisvaikuttamisen paikka. Kunta-sana vilahtelee osana myös muissa yhteisöllistä toimintaa kuvaavissa termeissä seurakunnan ohella kuten yhteiskunta, osakunta jne.

Mynämäen kunta on kooltaan sellainen, että täällä poliittisen päätöksenteon rooli on aidosti merkittävä ja ihmisillä on paljon vaikutusvaltaa palvelujen järjestämisessä. Kasvatus- ja sivistyslautakunnan työtä määrittää pitkälti lainsäädäntö: päivähoitolaki (tulossa uusi varhaiskasvatuslaki), perusopetuslaki, lukiolaki, kirjastolaki, liikuntalaki, laki kuntien kulttuuritoiminnasta, nuorisolaki, laki taiteen perusopetuksesta jne. Palvelujen laajuus, tehokkuus ja laatu ovat seikkoja, joissa kunnalla on liikkumavaraa ja erilaisia tapoja tuottaa palveluja.

Henkilökohtaisesti pidän sivistystä ja kulttuuria tärkeinä arvoina kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Suomalainen peruskoulu on tällä hetkellä suurimpia menestystekijöitämme. Se ei ollut rikkaan hyvinvointivaltion luomus, vaan köyhän, mutta edistysmielisen jälleenrakennuksen ajan satsaus koko kansan sivistämiseksi. Ilman osaavaa työvoimaa ei Suomi olisi pärjännyt. Lähihistoriassa on paljon eri tasojen esimerkkejä siitä, miten sivistys ruokkii sivistystä ja päinvastoin siitä, miten sivistyksen vähättely puolestaan johtaa toiselle tielle. Tällä elämänalalla menestys ei ole aina rahasta kiinni, vaan myös lukuisista muista tekijöistä. Yksi lähtökohta on se, miten lapsia kannustetaan kodeissa, mikä on yleinen ilmapiiri koulutusmyönteisyyteen, eteenpäin pyrkimiseen jne.

Katson Mynämäen vaakunaa, entistä Mietoisten kunnan vaakunaa, jossa punaisella kentällä on kolme kultaista sulkakynää. Muistan lapsuudesta selityksiä siihen, keitä kansainvälisiä ja alueen historiaan liittyviä kynämiehiä sulat symboloivat. Henkilöistä Daniel Juslenius on itse oikeutettu, muille paikoille on ollut useitakin valintoja – sulan olisivat ansainneet ainakin Mauno II Tavasta, Augustin Ehrensvärd ja joissain selityksissä myös Klaus Hermanninpoika Fleming. Viimeksi mainittu asui osin Louhisaaressa ja Lehtisten kartanossa ja kirjoitti ensimmäisiä ’suomalaisesta’ näkökulmasta olevia historiankirjoja 1590-luvulla kuten Res in Fennia ja historiallisia kronikkoja kuvaten mm Nuijasotaa. Nimiä tärkeämpää lienee se, että sulkakynät symboloivat kansainvälisyyden, avarakatseisuuden, sanankäytön ja sivistyksen mahtia.

Toivotan kaikille mynämäkeläisille aurinkoista kevättä – ollaan yhteyksissä ja suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta!

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky