Emerituspiispa Kaarlo Kalliala totesi vuonna 2018 Mynämäen seurakuntaan toimitetun piispantarkastuksen yhteydessä, että meillä ilmeisesti on ja tulee jatkossakin olemaan katollinen kirkko. Sanaleikki havainnollisti hienolla tavalla, että kirkko on moniulotteinen todellisuus. Mynämäen seurakunta on valinnut paanukaton pääkirkkonsa tulevaksikin katoksi. Se viestittää symbolisesti menneisyydestä ja luo samalla katsetta kohti tulevaisuutta. Paanujen valinta viestii tahdosta säilyttää perinteitä, mutta samalla uudistaa vanhaksi käyvää kattoa. Vuonna 2021 joulukuun 2. päivänä piispa Mari Leppänen suoritti vierailun Mynämäen seurakuntaan kiertueellaan, jonka tarkoituksena on tutustua hänen alaisiinsa seurakuntiin. Osuvasti olimme hänen kiertueellaan toinen seurakunta Ulvilan jälkeen.

 Tänä syksynä taidefilosofi Liisa Väisänen oli seurakunnan kutsumana luennoimassa sekä Mynämäen kirkossa että yläasteella ja lukiossa. Hän muistuttu muun muassa siitä, että numerot eivät kristillisessä symboliikassa suinkaan ole sattumia, vaan viestivät aina jotain. Numero kaksi viittaa kristillisessä symboliikassa Jeesuksen Kristuksen kahteen luontoon; Kristus on sekä ihminen että Jumala.

 Tyytyväisenä pystyin toteamaan piispalle, että katon hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti, vaikka ainakin kaksi tekijää on muuttunut; sekä piispa että kirkkoherra on vaihtunut. Se tavallaan kuvastaa sitä, että Jumala tekee töitä kirkossansa yksittäisistä ihmisistä riippumatta. Meistä jokainen jatkaa elämää täällä Jumalan maailmassa. Me emme olleet ensimmäisiä emmekä luultavasti viimeisiäkään. Meidän jälkeen tulee uusia ihmisiä; näin Jumala jatkaa luomistaan. Jatkamme edesmenneitten rakennusta. Kuulumme yhteen, vaikka olemme yksilöitä.

 Mynämäen kirkko rakennuksena kuvastaa myös sitä, että tällä paikkakunnalla on ihmiset kauan eläneet ja kuolleet, uskoneet ja toivoneet. Kirkko rakennuksena kohottaa katseemme arjen keskeltä kohti korkeinta lepoa ja pyhyyttä, kohti iankaikkisuutta ja tuonpuoleisuutta.

 Kirkko on paitsi katollinen myös katolinen siinä merkityksessä, kuin mitä se kreikan kielessä tarkoitta ”καθολικην” / katolikeen = yleistä/yhteistä. 

 Sekä Mynämäen kirkko rakennuksena, että seurakunta hengellisenä yhteisönä on avoin kaikille. Kirkko on lähetetty maailmaan julistamaan Jumalan armoa ja rakkautta, mutta myös muistuttamaan tuomiosta, joka eräänä päivänä jokaista ihmistä kohtaa. Tuomiosta puhuminen voi kuulostaa nykypäivänä monen mielestä vanhanaikaiselta, ehkä jopa turhalta pelottelulta. Oikein ymmärrettynä armoa ei kuitenkaan olisi ilman tuomiota. Apostoli Johannes kirjoittaa: ”Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.”

 Tätä pelastusta varten kirkot on rakennettu. Kirkkoa verrataan laivaan, jonka tarkoitus on viedä meidät perille satamaan. Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota. Laivan mastona on katolla risti, koska pelastus on Jeesuksen ristin varassa, mutta samalla ilmaistaan, että Kristus itse on mukana kirkkonsa elämässä ja ohjaa sen taivaaseen.