Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
ke 5.6. 15:00 Kemisti Johan Gadolinin syntymäpäivät ja Gadolin seminaari.
<Perinteinen käynti kemisti Johan Gadolinin haudalla. Käynnin jälkeen kahvit Wirmo-Seura Ry:n toimistolla. Åbo Kemiskällskapet järjestää kahvien jälkeen Gadolin seminaarin. Seminaari on avoin kaikille
------
la 8.6. 11:00 – 13:00 Avoimet Kylät
<Avoimet kylät tapahtuman yhteydessä Wirmo-Seuran toimisto on avoinna 11-13 ja näyttelyihin voi tutustua.
------
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Pyheensilta, kampakeramiikkaa ja auervaarailua
julk. 15.5.2019

Wirmo-Seuran syyskokouksessa viime marraskuussa professori Ritva-Liisa Pitkänen esitelmöi Mynämäen alueen paikallisnimistä. Hän totesi Laajoen alajuoksua mainitun myös Pyhäjoeksi. Olin joskus pikkupoikana kuullut vanhempien ihmisten kertovan, että Laajoen vanha nimi olisi ollut Pyhäjoki. Kommentoin professori Pitkäselle, että joki kyllä ylempääkin on ollut Pyhäjoki. Todistelin väitettäni sillä, että Laajoen yli johtava Rauman tien silta on Pyheensilta ja että koko pientä kyläyhteisöä Juvan kylän alkupäässä sanotaan Pyheensillaksi. Ilmeisesti professori hyväksyi kommenttini, koska hän jopa kiitti.

 Eräs tulkinta Pyheensillan nimestä on, että joki olisi muinoin ollut kulkukelpoinen näin ylös asti ja että pyhiinvaeltajien noustessa siinä kohtaa maihin paikasta olisi tullut pyhä. Mitä ne pyhiinvaeltajat sitten täältä etsivät? He saattoivat pyrkiä vaikkapa Suomen katolisen keskiajan ainoan pyhimyksen, kansanperinteen mukaan Köyliössä vuonna 1156 surmatun piispa Henrikin jalanjäljille. Pyheensillan nimellä on näin ollen myös yhteys Mietoisten Pyhen kylään. Miksi se muuten on Pyhe eikä Pyhä? Kunnallisneuvos Pertti Vuolalla on selitys. Ruotsinkieliset (ja ainakin papisto) äänsivät ään eeksi.

 Pyheensilta on ollut asuinpaikka jo kivikaudella. Soranoton ja tienrakennuksen yhteydessä on tehty runsaasti arkeologisia löytöjä, joskin täytyy todeta, että näissä töissä myös paljon muinaisjäännöksiä on tuhoutunut. Vuonna 1938 Helsingin yliopiston arkeologian professori Carl Fredrik Meinander suoritti Pyheensillalla kaivauksia. Kaivausten yhteydessä tehdyt löydöt toivat esiin Suomessa ennestään tuntemattomia kampakeramiikan palasia. Suomen arkeologiaan löytyi näin aivan uusi keraaminen tyyli, joka tunnetaan nimellä Pyheensillan keramiikka. Sille ovat ominaisia saviastioiden kylkikoristelussa käytetyt pitkät kampaleimat. Pyheensillan keramiikka ajoittuu jaksolle 3 200 – 2 800 vuotta ennen ajanlaskumme alkua eli tuhansia vuosia ennen Kristuksen syntymää. Tuo jakso on siis kivikautta, tarkemmin sanottuna sen keskineoloottista kautta.   

 Siirrytäänpä tuolta käsittämättömän kaukaa Pyheensiltaa koskevaan ”eilispäivän” uutiseen, joka osui sattumalta silmiini. Tuon uutisen tarjoili pitäjälehti ”Kunnallisia Tietoja” vuonna 1923 maaliskuun 15. päivänä.

 Poliisiasioita. Jo kuukauden päivät on ”Pyhen sillan” seutuvilla oleskellut eräs Rauman mies, jonka esiintyminen on herättänyt paikkakuntalaisten huomiota. Asiasta ilmoitettiin poliisiviranomaiselle, joka pidätti kulkurin, ja tiedusteltuaan Raumalta miehen mahdollisia ”syntejä”, passitti hänet kotipaikalleen, missä häntä tullaan syyttämään kahdesta eri varkaudesta. Mainita sopii, että mies, joka vasta on noin 25 vuotias, oli saanut vietellyksi pauloihinsa erään vanhemmanpuoleisen leskivaimon, joka sulhasenaan oli miestä hoitanut ja vaalinut, ollen naimakauppakin jo melkein varma. Poliisi erotti kumminkin ”rakastuneet” toisistaan, ennenkuin vihkipallille ehtivät.

 ”Pyhen sillan” seutulaisille ja luultavasti muillekin pitäjäläisille tuttu vetelehtijä Ville Jalmari Järvinen on poliisiviranomaisten toimesta passitettu irtolaisuudesta lääninvankilaan. Ville tuomitaan luonnollisestikin joksikin kuukaudeksi pakkotöihin, ellei Maaherra häntä armahda ja päästä tällä kertaa varoituksella.  

 Se varsinainen Pyheensilta osattiin aikoinaan rakentaa kestäväksi. Se palvelee edelleen Rauman tien eli valtatie 8:n vilkasta ja raskasta liikennettä. Silta vihittiin käyttöön 3. joulukuuta 1938. Samana päivänä Kivikylän Heinolla, kaksi ja puoli kilometriä jokivartta alaspäin, kunnankätilö Martta Pohjalainen auttoi maailmaan poikalapsen. Lapsi sai kasteessa nimen Jarkko Aulis. Onpa eräällä miehellä komea muistomerkki!  

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky