Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
la 12. – ke 30.8. Wilho Sipilän Sali
1900-luvun pappilainteriööri
<Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulun yksi huone on sisustettu 1900-luvun alun pappilan salin interiööriksi.

Vuosina 1902-1917 Mynämäen Kirkkoherrana ja lääninrovastina, toimi Frans Wilho Sipilä. Tuona aikana he asuivat Mynämäen pappilassa.

Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulu
os. keskuskatu 19
23100 Mynämäki

Näyttely avoinna:
ma-to 12-19
pe 10-16
la 10-14
su suljettu

Vapaa pääsy

------
la 12. – ke 30.8. Pappila, Kirkko ja Maisema
Lauri Sipilä- Sulho Sipilä- Greta Hällfors-Sipilä
<Taidenäyttelyssä esillä Lauri Sipilän, Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilän taideteoksia.

Paikkana Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulu ja Mynämen Kirjasto.

Näyttely avoinna:
ma-to 12-19
pe 10-16
la 10-14
su suljettu

Vapaa Pääsy

------
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
Vanhat hankkeet

MENNEISYYDEN AARTEITA OMILLE JA VIERAILLE –HANKE  (3642)

 1. Yhteenveto

Vuoden 2007 marraskuussa aloitettu hanke jatkui omalla riskillä koko vuoden 2008. Hankepäätöksen tultua keväällä 2009 määräaikaisena projektipäällikkönä toiminut LuK Kari Ahtiainen valittiin hakumenettelyn jälkeen projektipäälliköksi.

Vuoden 2008 alussa jatkettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Helsingissä Mynämäkeä koskevien nimikorttien skannaamista. Työ saatiin valmiiksi. Lisäksi hankittiin vanhoja ilmakuvia Mynämäestä interaktiivista paikannimisivustoa varten.

Yhdistyksen nettisivut (www.wirmo-seura.fi) valmistuivat v. 2009 lopussa jolloin paikannimiaineisto siirrettiin sinne. Jatkossa on tarkoitus talkoovoimin siirtää nimikortit tekstimuotoon ja täydentää tietoja vuorovaikutteisena tapahtumana.

Pääosa v. 2008 työajasta kului Antti Lizelius 300-vuotta juhlavuoden näyttelyiden, seminaarien ja retken valmisteluun ja toteutukseen.

Vuoden 2009 aikana projektipäällikkö kokosi Mynämäen rikkaaseen menneisyyteen liittyvien henkilöiden ja sukujen historiaa. Valmisteltiin kaksi retkeä, toinen paikannimiteemaan ja toinen Fleming-suvun vaiheisiin perehdyttävä. Näitä retkiä voidaan hyödyntää myöhemmin oppaiden toiminnassa. Hankittiin myös historiallisia pukuja rooliopastuksiin.

Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2010 kesäkuun loppuun, koska rannansiirtymäkarttoja esihistoriamatkailun tueksi ei ehditty hankkia. Tarjouspyyntöjen perusteella taulut hankittiin Muuritutkimus ky:ltä

Oppaille tehtiin muunneltavia rooliopastuspukuja keväällä 2010 talkootyönä.

Hankkeessa tuotettiin Mynämäen seurantalojen yhteinen esite.

 2. Raportti

 2.1. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Wirmo-Seuran tavoitteena on Mynämäen kotiseututyön elävöittäminen ja kotiseututuntemuksen lisääminen ja sen hyödyntäminen mm. matkailussa.

Menneisyyden aarteita omille ja vieraille hankkeen tavoitteena on nostaa perinne, erityisesti kädentaidot, suomenkieli, paikannimistö, historia ja tarinat ihmisten tietoisuuteen ja hyödyntää niitä mm. matkailussa ja käsityöläisyydessä. Näin voidaan edesauttaa uusien sivuansiomahdollisuuksien syntymistä alueelle.

Paikkakunnalta kerätty nimistöaineisto digitoidaan ja sen pohjalta tehdään vuorovaikutteinen jatkuvasti täydentyvä internetsivusto. Aineistoa hyödynnetään matkailussa, kotiseutukasvatuksessa, vanhustyössä ja paikallisradio-toiminnassa. Mynämäen rikkaan henkilöhistorian pohjalta tuotetaan matkailullisia ohjelmapalveluita ja teemaopastuksia.

Hankkeen seurauksena: Syntyy useita uusia matkailutuotteita ja saadaan tuotteille enemmän käyttäjiä. Syntyy uusia sivuansiomahdollisuuksia matkailuoppaille. Syntyy paikallisradiotoimintaan liittyvää osaamista ja sitä kautta mahdollisesti sivuansiomahdollisuuksia. Syntyy uutta viriketoimintaa asukkaille ja vanhusten palveluyksiköissä asuville.

2.2. Hankkeen toteutus

2.2.1 Toimenpiteet

Paikannimiosio

Paikannimiosio jatkui alkuvuodesta 2008. Ninni Rautiainen skannasi Helsingissä Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksessa Mynämäen, Mietoisten ja Karjalan nimiaineiston sähköiseen muotoon hankkeen käyttöön. Yhteensä kortteja on 7919. (Karjala 1938 korttia, Mietoinen 2061 korttia, Mynämäki 1700 korttia ja Timo Alasen Mynämäki-kokoelma 2220 korttia). Selvitettiin myös ilmakuva-aineiston hankkimista toteutettavan vuorovaikutteisen internetsivuston tarpeisiin. Suomen ilmakuva Oy oli ainoa, jolla on vanhoja kuvia Mynämäestä. Yhtiö on hankkinut omistukseensa useiden pienten, jo toimintansa lopettaneiden, yritysten kuva-arkistot. Aineistosta valittiin 42 kuvaa, jotka lunastettiin oikeuksineen. Marras-joulukuussa 2008 projektipäällikkö perehtyi nimiaineistoon ja sen antamiin mahdollisuuksiin. Turun yliopiston Suomen kielen laitokselta löytyi Tuija Loulan tekemä pro gradu –työ joka käsittelee Mynämäen paikannimistöä. Se kopioitiin ja kansitettiin hankkeen käyttöön tekijän luvalla. Hankepäätöksen viivästymisestä johtuen paikannimiosiota ei toteutettu v. 2008 vielä pidemmälle.

Hankepäätöksen tultua keväällä 2009 valittiin Sivutuuli ky laatimaan Wirmo-Seuran käyttöön internetsivut ja laittamaan niille paikannimimateriaali mediaviki-sovelluspohjalle, jolloin yleisön on niitä mahdollista vuorovaikutteisena tapahtumana kommentoida ja täydentää. Sivusto valmistui syksyllä 2009 ja täydentämisen sekä viimeistelyn jälkeen ne avattiin yleisölle joulukuussa 2009.

Mediavikin käyttäminen osoittautui kuitenkin ennakoitua hankalammaksi joten kesäkuussa 2010 hankittiin Sivutuuli ky:ltä lisää käyttökoulutusta korttien siirtoon. Tämän jälkeen korttien siirto metadataksi sai uutta vauhtia.

Paikannimitietoutta kerättiin haastatteluin, jotka tallennettiin hankkeeseen hankitulla digitaalisella äänitallentimella jolta tallenteet sai helposti siirrettyä Cd-levyille. Lisäksi valmisteltiin aineiston pohjalta ja prof Veijo Kaitasen asiantuntemusta hyväksi käyttäen opastettu retki ”Muinaiset maamerkit ja Myyttiset paikat” matkailuoppaiden käyttöön. Prof Kaitanen piti myös kaksi yleisöluentoa aiheen pohjalta.

Lizelius 300 vuotta 12.10.2008

Suomenkielen kehittäjän, ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisijan, raamatunkääntäjän ja hyödynajan kansanvalistajan, Antti Lizeliuksen syntymästä tuli 12.10.2008 kuluneeksi kolmesataa vuotta. Hankkeen päätavoite oli tuossa syntymäpäiväviikonlopussa ja sen tapahtumissa. Tapahtumia olivat järjestämässä myös kunnan kulttuuritoimi, seurakunta ja Sanomalehtien liitto. Hankkeen tehtävänä oli Lizelius-tietouden hankkiminen ja välittäminen muille toimijoille, sekä seminaarin ja näyttelyiden toteuttaminen.

Projektipäällikkö keräsi kaiken mahdollisen Lizeliusta koskevan julkaistun materiaalin, perehtyi siihen ja aikakautta käsittelevään historialliseen ja kulttuurihistorialliseen kirjallisuuteen. Tuloksena on paksu mapillinen Lizelius-tietoutta ja -tutkimusta hyödynnettäväksi vielä juhlavuoden jälkeenkin  matkailuoppaiden toiminnassa.

Antti Lizeliuksen sinetin pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin juhlavuoden tunnukset käytettäväksi tapahtumien yhteydessä sekä tiedottamisessa.

Alusta alkaen pidettiin yhteyttä muiden Lizelius-paikkakuntien, Vammalan ja Pöytyän, kulttuuritoimiin tapahtumien, toimintojen ja tiedottamisen nivellyttämiseksi toisiinsa.

Mynämäessä 27. maaliskuuta järjestetty yhteinen tiedotustilaisuus avasi juhlavuoden.

Juhlavuoden tavoitteeksi otettiin, että sen loputtua jokainen mynämäkeläinen tietää kuka oli Antti Lizelius. Tavoitteena oli lisäksi tehdä häntä laajemminkin tunnetuksi ja siten herättää matkailullista kiinnostusta Mynämäkeen.

Näyttelyt

Karjalan kotiseutumuseoon tehtiin näyttely Korpikunnan kirkkopoluilla. Antti Lizelius oli paikallishistoriassaan kertonut Karjalan alueen kirkollisista varhaisvaiheista. Näyttely oli avoinna kesän ajan ja Mynämäen seudun matkailuoppaat esittelivät sitä. Näyttelyyn tutustui kesän aikana noin 150 vierasta.

Antti Lizelius tunnetaan Pöytyällä perunapappina, sillä hän toi perunanviljelyn pitäjään ja piti siitä monituntisia saarnoja. Maanpäärynöiden eli potatesten viljelystä Lizelius saarnasi ja kirjoitti vielä Mynämäessä ollessaankin.

Seurakuntavaikuttaja Lauri Junnilan syntymän 100 vuotisjuhlaa kunnioitettiin myös näyttelyllä heinäkuussa 2008. Hänen elämässään oli monia yhtymäkohtia Lizeliukseen. Hän oli aktiivinen uskova seurakuntalainen, joka kehitti Mynämäen seurakunnan toimintaa ja puitteita myös omin teoin ja lahjoituksin. Lizeliuksen kirkkoraamatun 200-vuotisjuhlassa Junnila piti hienon puheen, joka on säilynyt. Kun Lizelius juurrutti perunanviljelyn Mynämäkeen, Junnila kehitti nykyaikaiset koneet viljelyn tehostamiseksi. Tehtaan ensimmäinen tuote oli perunankokoojarumpu. Kumpikin edusti omalla tavallaan ”Hyödyn aikakautta”. Näyttely oli esillä kivimakasiinissa heinäkuun 23 päivästä Laurin markkinoille asti. Kävijöitä oli yli neljä sataa.

Edellä kerrotut pienemmät näyttelyt olivat harjoittelua kirjastoon pystytettyyn syksyn näyttelyyn. ”Suomen selvillä sanoilla” –näyttelyn avasi prof Kaisa Häkkinen sunnuntaina 5. lokakuuta. Näyttely koostui neljästä osiosta, jotka kokonaisuutena antoivat kuvan Antti Lizeliuksen merkityksestä kielen kehittäjänä ja kansanvalistajana sekä valistuksen ajasta maassamme. Kapalevyille tehdyillä postereilla toteutettu ja Lizeliuksen kirjallisella tuotannolla (alkuperäisillä ja kopioilla) täydennetty osio muodosti näyttelyn tietopuolisen rungon.

Mynämäen kirkoista saatiin lainaksi 1700-luvun esineistöä kirkolliseen osioon. Tällä tuotiin esille kirkon hallitsevaa asemaa tuon ajan yhteiskunnassa. Teemana oli ”Rangaistus ja armo”.

Kolmas osio oli yhteen huoneeseen rakennettu ja sisustettu 1700-luvun pappilainteriööri. Se kuvasi ajan sisustustyylejä, pukeutumista, tapoja sekä säätyläiskodin ruokataloutta. Tämän osion toteuttamiseen ostettiin palveluita artesaani Leena Gustafssonilta.

Neljäntenä osiona oli Turun maakuntamuseosta lainattu kiertonäyttely, joka kertoi Turun akatemian hyödyn ajan professorista Pehr Kalmista ja hänen puutarhastaan.

Näyttely täytti koko kirjaston ja sai erittäin hyvän palautteen. Lähes kaikki Mynämäen koulut kävivät siihen tutustumassa projektipäällikön opastuksella. Näyttely sai myös hyvin julkisuutta tiedotusvälineissä. Myös Turku TV näytti siitä kuvaa uutisissaan. Niinpä kirjastoon otettiin yhteyttä ja näyttelyä käytiin katsomassa kauempaakin.

Näyttely purettiin lokakuun lopussa, jonka jälkeen posteriosio lainattiin Vammalan kirjastoon.

Näyttelyt antoivat matkailuoppaille erinomaisen tietopaketin aikakaudesta, sen kirkollisista varhaisvaiheista mynämäessä sekä Antti Lizeliuksen elämäntyöstä unohtamatta myöhempiä ”suurmiehiä”. Lizelius-näyttelyn sijoittaminen kirjastoon takasi sen, että siihen tutustui moni sellainenkin, joka ei olisi sitä erikseen lähtenyt katsomaan. Tietous kotiseudun historiasta levisi näin mahdollisimman laajalle.

Retki Lizeliuksen maisemissa

Hankkeessa luotiin suhteet Vammalan seudun matkailuoppaisiin sekä Pöytyän kunnan kulttuuritoimeen. Pöytyällä ei ole opasyhdistystä eikä matkailuoppaita. Projektipäällikkö valmisteli näiden tahojen kanssa yleisöretken ”Lizeliuksen maisemissa”. Retkellä tutustuttiin Lizeliuksen syntymäseutuun Sastamalaan sekä Huittisiin, jossa hän nuorena kotiopettajana sai tärkeitä vaikutteita myöhemmän toimintansa pohjaksi. Matka jatkui Pöytyälle, jossa hän ennen Mynämäkeen siirtymistään aloitti yhteiskunnalliset uudistustoimintaansa. Mynämäen osuus käsiteltiin siirtymätaipaleilla. Retken anti on muokattavissa Mynämäen oppaiden matkailutuotteeksi. Samoin Vammalan oppaat voivat tuoda ryhmiä Mynämäkeen.

Seminaarit 10.10 ja 11.10 2008

Lauantaina 11. lokakuuta järjestettiin Antti Lizeliuksen elämää ja toimintaa sekä suomenkieltä käsittelevä seminaari Mynämäen seurakuntakodissa. Puhujina olivat professori Kaisa Häkkinen ja HuK Lauri Viinikkala Turun yliopistosta, akateemikko Päiviö Tommila, YL Jyrki Pietilä, päätoimittaja Reetta Meriläinen, nuorisopastori Jani Kairavuo sekä uutistoimittaja Arvi Lind. Seminaariin varattu 130 hengen tila oli tupaten täynnä ja yleisö osallistui aktiivisesti keskustelemalla tilaisuuteen.

Edellisenä päivänä, perjantaina 10.10. järjestettiin Mynämäen lukion oppilaille miniseminaari, jossa puhuivat Jyrki Pietilä, Jani Kairavuo sekä Lizeliuksen ja seurakunnan välisistä suhteista opinnäytettään tekevä Lauri Viinikkala.

Tarjoamalla seminaarin pääkohdat myös lukiolle, saatiin kotiseututietoutta ja uutta tietoa Lizeliuksen merkityksestä annettua myös nuoremmille ikäpolville. Lukion paikallisradio koosti seminaariesiintyjien haastatteluista radio-ohjelman, joka on lähetyksen jälkeenkin kuunneltavissa koulun nettisivuilla. Lukion ilmaisukurssi oli toteuttanut tilaisuuteen performanssiesityksiä Antti Lizeliuksen elämästä. Lauantain seminaarisalin täyttyminen yllätti järjestäjät positiivisesti. Kiinnostuneet mynämäkeläiset ja kauempaa tulleet saivat ajantasaista tietoa niin Lizeliuksesta kuin suomen kielen kehittymisestäkin. Osa seminaariesityksistä julkaistiin Wirmo-Seuran Wirmolainen

-julkaisussa. Näin seminaarin anti levisi kotiseutuväelle laajemminkin. Seminaari ja ”Wirmolainen” täydensivät ja monipuolistivat osaltaan matkailuoppaiden tietopakettia.

Kädentaidot

Seminaarin jälkeen illalla 11. lokakuuta Wirmo-Seura järjesti omana toimintanaan järjestyksessä toiset Lizeliuksen pidot lukion juhlasalissa. Tähän liittyen olivat kymmenet naiset ommelleet ja koristelleet pitojen upeita lautasliinoja. Moni nainen oppi näin reikäommelten ja koristekirjailun perinteisen taidon ja voi näin viedä tätä käsityöperinnettä eteenpäin.

Syntymäpäivä 12.10.2008

Antti Lizeliuksen syntymäpäivänä, sunnuntaina 12.10. ohjelma jatkui juhlajumalanpalveluksella, jossa saarnasi arkkipiispa Jukka Paarma. Jumalanpalveluksen jälkeen seurasi taiteilija Jarkko Rothin suunnitteleman Antti Lizeliuksen muistomerkin paljastustilaisuus. Näiden tilaisuuksien järjestelyihin hanke ei osallistunut. Projektipäällikkö tosin sai kunnian toimia tekstinlukijana jumalanpalveluksessa.

Väkeä täynnä ollut kirkkosali sai vielä kerran kuulla rovasti Lizeliuksen merkityksestä kotiseudulleen ja koko Suomelle. Yli kolme metriä korkea muistomerkki näkyvällä paikalla keskuspuistossa, lähellä kirkkoa ja koulua, symboloi hienolla tavalla Lizeliuksen toimintaa hengellisen elämän, kansanvalistuksen ja suomen kielen aseman kohottajana. Se on myös arvokas lisä kunnan matkailukohteisiin.

Historiamatkailuosuus

Historiamatkailuosuus käynnistyi varsinaisesti vuonna 2009. Vuonna 2008 oli jo valmisteltu retki ”Lizeliuksen maisemissa” sekä maatalouskoneteollisuuteen liittyvä Lauri Junnilan lyhyt elämäkerta.

Vuonna 2009 hankkeessa keskityttiin Mynämäen rikkaan menneisyyden selvittämiseen ja kokoamiseen oppaille hyödynnettäväksi opastuksissa.

Edellä mainitun Lizeliuksen lisäksi tarkastelun painopisteeseen otettiin Saaren kartanon isäntä Augustin Ehrensvärd sekä Suomen kemian isä Johan Gadolin, joiden kummankin syntymän vuosijuhlaa vietetään v. 2010. Gadolinin sukua tarkasteltiin laajemmin koska se on vaikuttanut Mynämäellä monessa polvessa. Johan Gadolinin vaimo Ebba, tytär Johanna Rönnbäck, samoinkuin täti Hedvig Lizelius liittyvät Mynämäen historiaan. Heidän taustoistaan laaditaan opastusroolihahmoja naispuolisille oppaille.

Yleisesti tunnettujen piispojen Maunu II Tavastin ja Daniel Jusleniuksen lisäksi löytyi muitakin mielenkiintoisia henkilöitä. Suomenkielen harrastaja tietokirjailija Samuel Roos toimi Mynämäessä joitakin vuosia lääkärinä kunnes muutti Vehmaalle, joka kuuluu myös Mynämäen seudun matkailuoppaiden toiminta-alueeseen. Suomenkielen kehittäjiä löytyy vielä Saaren kartanossa syntynyt raamatunkääntäjä Heinrich Hoffman sekä ensimmäisen suomenkielisen mehiläisenhoito-oppaan kirjoittanut, silkinviljelyäkin kokeillut, puutarhuri Anders Lindgren.

Muita löytöjä olivat esimerkiksi lentäjä Pentti Kyrölä, Kurikan ajokalutehtaan perustanut kansanedustaja Kaarlo saari, hänen poikansa, Airam oy:n pitkäaikainen pääjohtaja, talousneuvos Eero Saari sekä Helgån kartanoa isännöinyt Viipurin linnanpäällikkö Måns Nilsson.

Vuoden 2009 aikana valmisteltiin Flemingsuvun vaiheisiin perehdyttävä retki. Oppaat testasivat sen 13.9.2009. Henrik Flemingin 1600-luvulle ajoittuviin päivällisiin valmistui käsikirjoitus.

Oppaiden käyttöön hankittiin muutama historiallinen juhlapuku teemaopastuksia varten. Lisäksi naispuoliset oppaat suunnittelivat yhtenäisen arkisemman opastuspuvun, jota voidaan modifioida erillisin lisäkkein kuten esiliinalla, vyöllä ja pitsikauluksella. Oppaat tekivät puvut talkoilla keväällä 2010. Miespuolisille oppaille hankittiin samoin kangasta josta he teettävät isännänliivin ja paidan.

Projektipäällikkö on v 2009 esiintynyt eri tilaisuuksissa esitellen paikkakunnan historiaa ja historiamatkailua: Tavastilan museon museojuhlassa tuomalla Henrik Flemingin terveiset, Karjalan kirkon 140 vuotisjuhlassa sekä Mynämäen opettajien VESO-päivässä.

Lukion paikallisradioon on toimitettu ”myyttisiä paikkoja, kummitusjuttuja” yölähetykseen.

Kuukausittaisissa perinnetorstai-illoissa on esitelty hankkeen teemoja ja kerätty mm paikkakunnan aikanaan merkittävään tekstiiliteollisuuteen liittyvää tietoa ja perinnettä.

Esihistoriaosiota rannansiirtymäkarttoineen ei ehditty aloittaa vuonna 2009. Keväällä 2010 tarjouspyyntöjen perusteella taulujen tekijäksi valittiin FT Kari Uotila / Muuritutkimus ky Kaarinasta. Tauluja tehtiin kaikkiaan neljä (kivi-, pronssi- ja rautakausi sekä keskiaika). Tauluissa esitellään kunkin ajanjakson rantavyöhyke sekä keskeiset muinaisjäännöskohteet.

Kulttuurikohde-esite

Hankesuunnitelman mukaisesti tuotettiin yksi kulttuurikohde-esite. Yhteisesitteeseen valittiin Mynämäen yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämät perinteiset seurantalot. Näitä olivat Karjalan maamiesseurantalo, Laajoen nuoriso- ja urheilutalo, Mietoisten maamiesseurantalo ja Mynämäen työväentalo. Näiden lisäksi esitteeseen valittiin Wirmo-seuran ALMA-tuella korjattu kivimakasiini.

2.2.2. Talous

Hanke toteutui vuoden 2008 osalta hieman suunniteltua pienempänä. Samoin vuonna 2009 ei saatu toteutettua kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä. Tähän vaikutti osaltaan hankepäätöksen viipyminen.

Hankkeen maksuvalmius vuonna 2008 muodostui Wirmo-Seuran omien varojen lisäksi Ravakka ry:ltä saadusta kuntarahaennakosta. Tämä ei kuitenkaan riittänyt vaan Mynämäen Osuuspankilta haettiin 35 000 euron lainaa. Pankki suhtautui erittäin myötämielisesti hankkeeseen myöntämällä lainan, vaikkei varsinaista hankepäätöstä vielä ollut. Oli ainoastaan maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry:n omalta osaltaan tekemä myönteinen päätös.

Vuonna 2009 haettiin ja saatiin maaseutuosastolta ennakkoa. Vuosien 2007, 2008 ja 2009 maksatukset haettiin ja saatiin. Vuoden 2009 saadusta tuesta maksettiin saadut ennakot pois.

Talkootyötä kertyi suunnitellusti.

2.3. Yhteistyökumppanit

Wirmo-Seuran kumppanina hankkeessa on Mynämäen seudun matkailuoppaat ry.

Hankkeen paikannimiosiossa on tehty yhteistyötä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston Suomen kielen laitoksen kanssa.

Lizeliusjuhlavuoden tapahtumien osalta on tehty läheistä yhteistyötä Mynämäen kunnan kulttuuritoimen sekä Mynämäen seurakunnan kanssa.

Historiamatkailuosiossa yhteistyötä on tehty Saaren kartanon, Turun yliopiston historian laitoksen sekä Mietoisten kotiseutuyhdistyksen ja Tavastilan kotiseutumuseon kanssa.

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky