Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
2012

TOIMINTAVUOSI 2012

Hanke Kaikki mukaan perinteen tallettamiseen

Hankkeesta on laadittu erillinen raportti. Lukuun ottamatta kolmen kuukauden työlomaa projektipäällikkö Kari Ahtiainen toimi päätoimisena hankkeen vetäjänä. Kunnan myöntämä 9 866 €:n laina tuki yhdistyksen maksuvalmiutta toimintavuonna.

Kotiseutuarkiston haastattelumateriaali kasvoi, kun Kylämatka-projektin kouluun liittyvät haastattelut saatiin arkistoon. Myös Tero Raimorannan haastatteluaineistoja on saatu arkistoon ja digitalisoitu. Mynämäkeläisen taiteilijan Olavi Ahlgrenin näyttelyyn saadut teokset kuvattiin arkistoa varten.

Piispojen perintö -teemavuosi

Teemavuoden järjestivät yhteistyössä Mynämäen ja Vehmaan kulttuuritoimet, Wirmo-Seura, Mietoisten ja Vehmaan kotiseutuyhdistykset Varsinais-Suomen kulttuurirahaston myöntämän 5 000 €:n tuen avulla (Mynämäen osuus). Kari Ahtiainen toimi kuukauden hankkeen päätoimisena projektityöntekijänä. Seura sijoitti teemavuoteen 1061 € omia varojaan.

Turusta liikkeelle lähtenyt Pyhän Henrikin pyhiinvaellus jatkui Mietoisista 13.6. ja oli vuoden ensimmäisiä tapahtumia Mynämäessä. Heinäkuussa luennoi FT Anu Lahtinen Mietoisten kotiseutuyhdistyksen Tavastilan museojuhlassa. Teemaan liittyvä näyttely oli auki kuukauden ajan kirjastossa, avajaiset 14.9., konsertti 12.10., seminaari seurakuntatalolla 13.10, juhlajumalanpalvelus 14.10. Seminaariaineistosta osa julkaistiin Wirmolaisessa.

Julkaisutoiminta ja muu perinteen keruu 

Kotiseutujulkaisu Wirmolaisen jokasyksyinen kokoaminen on muodostunut yhdeksi yhdistyksen toiminnan kulmakivistä. Painos nostettiin 750 kpl:seen. Uusia dvd-tiedostoja julkaistiin kaksi: toisen aiheena autourheilun alkuvaiheet Mynämäessä ja toisen Vakka -67 tapahtuma. Osuuskauppatoiminnan piirissä syntynyt Ns Hujun filmiaineisto saatiin seuran käyttöön julkaisutoimintaa varten.

Menneisyyden aarteita –hankkeen avulla aikaansaatu Wirmo-Wiki –vuorovaikut­teinen paikannimi-tiedoston aineistojen muokkaus jatkui. Osa sukututkijoista on löytänyt aineiston ja hyödyntänyt sitä tutkimuksissaan. Sivun käyttäjiksi on myös löytynyt muita nimiperinteestä kiinnostuneita henkilöitä. Ulkopuolisten avulla pystyttiin myös estämään sivuun kohdistetun häirinnän suuremmat tuhot.

Yhdistys järjesti kotiseutuaiheisen kirjoituskilpailun. Kilpailun avulla pyrittiin myös aktivoimaan mynämäkeläisiä mukaan Kansanarkiston liikuntapaikka-aiheisten kirjoitusten keruuseen. Kilpailuun saatiin vain kaksi kirjoitusta ja nekin samalta henkilöltä. Kirjoituskilpailu kuitenkin poiki ajatuksen kotiseutuaiheisten kirjoitusten säännöllisestä julkaisemisesta seuran kotisivulla Vieraskynä-palstalle. Myös kilpailuun saadut kirjoitukset julkaistiin palstalla. Kirjoituksia on saatu riittävästi niin, että suunnilleen joka toinen perjantai tapahtuvasta julkaisemisesta on voitu pitää kiinni. Kirjoitukset muodostavat vähitellen kotisivulle pienimuotoisen kotiseutumuistojen arkiston.

Perinne-iltojen järjestämistä jatkettiin. Lasse Hattinen, lentäjä-ässä oli ensimmäisen perinneillan aiheena. Helmikuussa esiteltiin kynttelinpäivän perinnettä Mynämäessä ja heräteltiin henkiin poffe-perinnettä. Joukko käsityöläisiä oli mukana myymässä omia tuotteitaan. Yleisömäärä jäi niin vähäiseksi, että perinteen elvytysyrityksestä päätettiin jatkossa luopua. Maaliskuun perinneillan aiheena oli taiteilija Yrjö Lalla, lahjoituksena saatuun kuva-albumiaineistoon perustuen. Huhtikuun illan aiheena olivat perinneruusut ja alustajana Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen pj Seppo Lundgren. Toukokuun perinneillassa alusti Ann-Mari Rannikko. Kesäkuun perinneilta järjestettiin opastettuna hautausmaakierroksena. Kunnan eläkkeellä oleva liikuntasihteeri Tapio Kokko oli mukana vanhojen liikuntapaikkojen muistelussa syyskuussa. Lokakuun perinneillassa katseltiin autourheilu-dvd:tä ja muisteltiin siihen liittyviä asioita. Jouko Vuorenpään keräämä Mynämäki-aiheinen kortti-, postimerkki- ja etikettiaineisto oli näytteillä kirjastossa marraskuussa. Sen yhteydessä järjestettiin perinneilta, jossa Vuorenpää esitteli kokoelmaansa.

Yhdistyksen kokouksissa esitelmöivät Naantalin birgittalaisluostarin vaiheista FT Eva Ahl-Waris (Piispojen perintö-teemavuoteen liittyen) ja FM Lauri Viinikkala aiheenaan Elämää maaseudulla 1600-luvulla.

Leikekirja on kasvanut jo mittavaksi kokonaisuudeksi seuran toiminnasta ja kotiseutuun liittyvistä asioista.

Yhdistyksen perustoiminta

Rakennetun ympäristön asiat olivat edelleen ajankohtaisia. Korvensuun suojeluasian käsittelyä jatkettiin. Yhdistys haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta sen päätöksen purkua ja suojeluasian palauttamista uudelleen käsittelyyn. Kivimakasiinin esittely toimitettiin Kotiseutuliiton seurantalojen esittelysivuille.

Pitäjänpukujen kankaiden kutomista ja valmistamista tuettiin edelleen yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Myös miesten liivien valmistusta jatkettiin. Miehille suunniteltiin liiviin sopiva paita. Kotiseutukorun markkinointia jatkettiin.

Yhdistys osallistui edelleenkin oheisohjelman järjestämiseen Laurin markkinoille. Seppä Markko Anttila järjesti kivimakasiiniin näyttelyn Monta rautaa tulessa. Hän myös takoi markkinapäivänä makasiinin edustalla. Näyttelyä täydensivät Paavo Anttilan keräämät vanhat metallityökalut, nauhoitettu seppä Elon haastattelu ja sepäntyötä ja taontatapahtumia esittelevät videot. Marko Anttila lahjoitti seuralle takomansa kivimakasiinin oven vanhan lukon avaimen. Näyttely oli auki viikon ajan ja vieraskirjaan kirjoitti nimensä 382 henkeä.

Sukututkimuksen kouluttaja Hannu Numminen esitteli toimintaansa kivimakasiinissa markkinapäivänä. Ulkomynämäkeläisten kokoontumispaikalla päivystivät Tero Raimoranta ja Ilmari Aikkinen, tapaaminen kiinnosti edelleenkin. Yhteistyö hevosharrastajien kanssa Honeyhallin nurmikkoalueella ei saanut liikkeelle kovinkaan paljon yleisöä. Torialueelle ei onnistuttu saamaan uutta aktiviteettia Wirmon Wanhojen Wehkeiden siirryttyä varsinaiselle markkina-alueelle.

Jo perinteeksi muodostuneet joulumarkkinat kivimakasiinilla olivat jälleen menestys. Sen sijaan kevätmyyjäisten kokeilu kivimakasiinilla kärsi huonosta säästä ja yleisökadosta.

Seura osallistui toimintavuonnakin Gadolinin syntymäpäivän 5.6. juhlistamiseen yhdessä kemian alan tutkijoiden ja kunnan kulttuuritoimen kanssa.

Ruotsalaisiin, terveystaloja kunnan alueelle lahjoittaneisiin kuntiin/kunnan osiin pyrittiin luomaan yhteys ja suunniteltiin matkaa sinne. Matkan kustannukset osoittautuivat kuitenkin kohtuuttoman korkeiksi ja matkasta luovuttiin.

Yhteistoiminta lähialueen muiden kotiseutuyhdistysten kanssa keskittyi Piispojen perintö- teemavuoden toteuttamisen yhteydessä Vehmaan kotiseutuyhdistykseen. Muuten yhteistyö jäi aika vähäiseksi.

Hallinto

Yhdistyksen jäsenmäärä on kehittynyt myönteisesti, kokonaismäärä on lähes 300 henkeä. Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen seuranta saatiin ajantasaiseksi. Jäsenten sähköpostiosoitteiden kerääminen rekisteriin on aloitettu. Jäsenille lähetettiin kaksi kirjettä, toinen Wirmolaisen mukana joulukuun alussa koskien vuoden 2013 toimintaa.

Seuran puheenjohtajana toimi Eeva Rintama, varapuheenjohtajana Marja Virpi, sihteerinä Marjo-Riitta Hakula, taloudenhoitajana Jouni Syrén ja kivimakasiinin isäntänä Pekka Laaksonen. Lisäksi johtokuntaan kuuluivat Paavo Anttila, Hertta Käiväräinen, Valto Martelius ja Pirkko Sipilä. Johtokunta kokoontui 12 kertaa. Läsnäolo-oikeuttaan käyttivät usein kunniajäsen Annikki Valtanen, perinnevastaava Juhani Heino ja projektipäällikkö Kari Ahtiainen.

Seura ei lähettänyt edustajaa Kotiseutupäiville.

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky